torstai 7. joulukuuta 2023

Retro. Rikas mies jos oisin – porinaa luonnonsuojelusta II.


07.12.2023        108

Retro. Rikas mies jos oisin – porinaa luonnonsuojelusta II.


Oli aika jolloin tuli kirjoiteltua tuollaistakin. Tässä kaikki sensuroimattomana. Hmmm... ei ehkä kovin paljon ajan hammas ole tätä syönyt.


——————————————


Harmittaa  todellakin  se  että  metsän  elämiltä  on  otettu  niin  paljon  puita.  Jos  meikä  voittaisi  5  miljoonaa  euroa  lotosta  niin  ostaisin  Varsinais-Suomen  jyväjemmareilta  tuommoiset  200  hehtaaria  peltoa,  noin  aivan  aluksi.  Joutuisihan  tuosta  maksamaan  tuommoiset  puolitoista  miljoonaa  euroa  vaan  haitanneeko  tuo mitään.  Ostaisin  pellot  sellaiselta  alueelta  että  niistä  saisi  aivan  yhtenäisen  metsän.  Ja  sitten  ostaisin  samalla  mokomalla  rahaa  metsää  peltojen  ympäriltä.  Voisipa  hyvällä  lykyllä  olla  maaomaisuutta  tuon  jälkeen  tuommoiset  600  hehtaaria.  Sitten  hankkisin  oikein  kunnon  panssarivaunun  joka  olisi  varustettu  sellaisella  auralla  joka  repisi  maahan  reilun  puolen  metrin  syvyisen  vaon  että  salaojaputket  oikein  rytkyisivät.  Tankki  saisi  jyrätä  peltoja  ristiin  rastiin.

Mihinkään  suurisuuntaisiin  metsänkylvöihin  en  välttämättä  lähtisi  tämän  jälkeen  sillä  kyllä  luonto  hommansa  hoitaa.  Aluksi  paikalla  kasvaa  kaiken  maailman  rikkaruohoa  ja  niiden  seassa  muhii  koivua  ja  vähän  ajan  päästä  kotoisia  havupuitamme.  Ihan  tulee  mieleen  Veikko  Huovisen  Puukansan  tarina…

Ehkä  voisi  kuitenkin  kylvää  ja  istuttaa  sinne  tänne  saarekkeita  vähän  jalommista  puista  kun  kerran  ilmasto  lämpenee.  Olisihan  kymmenen  hehtaarin  tammimetsä  aika  makea  juttu…  Ja  paljon,  paljon  muuta  ja  mukavaa…  Enkä  taatusti  ottaisi  yhtään  metsänhoitopaineita  asian  tiimoilta.

Henkilö  joka  sai  minut  jälleen  ajattelemaan  ihmisten  törkeitä taipumuksia  oli  pieni  tyttäreni,  joka ei  edes  ollut  viisi-vuotias  vielä,  kun  hän  aina  muistutti  isoja  halkopinoja  nähdessään  Isille  että  “Ei  saa  ottaa  metsän  eläimiltä  puita.”  Olisihan  se  vallan  kiva  antaa  moinen  lahja  täysi-ikäistyville  lapsille,  siis  600  hehtaaria  tulevaa  ikimetsää,  ja  tähdentää  luonnonsuojelullisisa  arvoja.  Nimittäsin  metsän  “Indy-Forestiksi”  ja  säätiöisin  homman  ettei  kukaan  pääsisi  todellakaan  ottamaan  puita  metsän  eläimiltä…  Olisi  siinä  ihmettelemistä  tälläkin  paikkakunnalla  sadoiksi  vuosiksi  että  kuinka  se  hullu  perussuomalainen  mies  pisti  200  hehtaaria  parasta  peltoa  sekametsäksi.  Meikä  hykertelsi  kuolivuoteella  tyytyväisenä,  ja  sanoisi  viimeisinä  sanoinaan  että  tällaistapa  ette  olekaan  nähneet  sitten  Iso-Vihan…

Metsään  istutettaisiin  myös  metsän  eläimiä,  oravia,  kettuja,  punatulkkuja  ja  muita  lintuja,  metsässä  olevaan  välimaastoon  peltopylleröitä,  teeriä  ja  muita metsäkanalintuja,  ja  tietenkin  jäniksiä ja  myöhenin  vielä  villisikojakin.  Muusta  pitäisi  luontoäiti  huolen.  Voisipa  palkata  peräti  vanhanajan  metsänvartijan  hätistelemään  kaikenmaailman  pyssyniekkoja  pois  tulevasta  ikimetsästä.

Jossain  metsän  laitamilla  olisi  Villa  Industria  eli  meikäläisen  kotitila.  Pari  hehtaaria  voisi  käyttää  erilaisiin  polttopuuistutuksiin,  tammea,  haapaa,  kuusta,  mäntyä,  koivua,  vaahteraa  ja  pihlajaa.  Sieltä  voisi  aina  vuoden  mittaan  tulevina  vuosisatoina  kaataa  muutaman  rivin  puita  poltettavaksi  tekemättä  hirmuista  vahinkoa  metsän  eläimille  joita  varmasti  olisi  tuollakin  pläntillä.  Tilalle  täytyisi  sitten  aina  istuttaa  uutta  ikuisen  kiertokulun  vuoksi.  Nimittäin  aitokiuasta  sitä  tarvitsevat  tulevatkin  polvet…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tanka. Kalseat ihmiset

                                                                                                                                            ...