25.07.2024 341
Tanka. Vieraalla maalla
vieraalla maalla
mutta ei kaukanakaan
rauhan vartijat
kirottuja tenkaita
paluutakaan ei ole
mietelmä,ihmisten typeryys,hämärretty merkitys,tilapäisrunous,tanka, pariisi 2024, XXXIII olympiadin kisat, japanilaistyylinen lyriikka,kirjallisuus,
24.07.2024 340
Tanka. Miksi harhaillaan
miksi harhaillaan
maailma on jo valmis
toinen kaukana
kulje kaiken lävitse
edelleen kotipiha
23.07.2024 339
Tanka. Ihmisen jälkeen
ihmisen jälkeen
kivipylväät kuolevat
kivikuolema
jäävät temppelin sisään
etsivät sopusointua
mietelmä,ihmisten typeryys,hämärretty merkitys,tilapäisrunous,merkitys,tanka metsä,kivet ja pylväät,temppelit,japanilaistyylinen lyriikka,kirjallisuus,
Tanka. Seppelöitynä
seppelöitynä
vihdoin pääsee nukkumaan
lohturuokaakin
elämän loppuun saakka
kiharamies hymyilee
Enni Virjonen — Kaikkien aikojen lahjakkain
Urheiluvuoden 2024 alussa monen asiantuntijan ja asiansa osaavan yleisurheilun seuraajan katseet olivat jo aikuisiän saavuttaneessa seitsenottelija Saga Vannisessa. Saga edustaa Suomea Pariisin XXXIII olympiadin kisoissa, mutta menestyksen ja ylipäänsä osallistumisen ylle varjonsa heittää selkävamma. Vanninen olisi voinut yltää viidennen tai kuudennen sijan tuntumaan ollessaan täysin terve ja kaiken osuessa niin sanotusti nappiin. Sitten kuin yllättäen, todellakin yllättäen, urheilun taivaallemme ilmestyy komeetan lailla nuori turkulainen Enni Virjonen. Enni ei toki vielä pääse osallistumaan Pariisin kisoihin mutta yleisurheilun ystävän sydäntä lämmittää aivan erityisesti Virjosen menestys nuorten EM-kisoissa.
Alle 18 vuotiaiden kisat ovat maanosassamme ensimmäinen mahdollisuus nuorelle yleisurheilijalle nousta esiin. Tämän vuoden kisat pidettiin siis Slovakiassa. Ensi vuonna alle kaksikymmentävuotiaitten EM-kisat järjestetään Suomessa Tampereella. Noihin kisoihin matkaa Virjonen ehdottomana ennakkosuosikkina. Kisat saavat varmasti paljon näkyvyyttä Suomessa.
Kyse on siis nuoresta moniottelijasta. Enni on lukion toisella luokalla oleva nuori. Mutta millainen nuori? Hän on harrastanut eri urheilumuotoja monipuolisesti ja olemuksessa näkyy jo määrätietoinen ja nousujohteinen harjoittelu. Urheilijan olemus on iloinen, jokaisesta onnistumisesta riemuitaan. Virjonen voisi menestyä monessa yksilölajissakin mutta kaikki näyttää nyt siltä että hänen tulevaisuutensa on juuri seitsenottelussa. Tulevina vuosina hänellä olisi potentiaalia voittaa Suomen me mestaruus pika-aidoissa, 200:n metrin juoksussa ja pituushypyssä. Kaiken lisäksi Virjonen voisi parin vuoden lajikohtaisen harjoittelun jälkeen nousta seiväshypyssäkin aivan maailman huipun tuntumaan. Tästä olisi takeena nopeus, kevyt ruumiinrakenne, telinevoimistelun kautta hankittu hyvä kehonhallinta ja rytmitaju. Virjonen on herättänyt huomiota sellaisen vanhan valmentajasuuruuden kuin Pertti Helinin ajatuksessa. Helinin mielestä Virjonen tuo mieleen ainoastaan, vain ja ainoastaan Mona-Lisa Pursiaisen (Os. Strandvallin.)
Kahta lahjakasta urheilijaa ei saisi verrata keskenään varsinkaan Suomessa. Virjosella on kuitenkin kaikki se mitä Saga Vannisella on. Vanninen on ottelija- tyypiltään hyppääjä-heittäjä, mutta Virjonen on juoksija-hyppääjä-heittäjä eli todellinen all-rounder. Vanninen on seitsemän senttiä lyhyempi kuin Virjonen. Vannisen ongelmaksi voi koitua pitkä selkä joka saattaa altistaa hänet jopa välilevyvammoille. Vertailu on turhaa. Vanninen on jo aikuisten mitoissa ja mikä parasta niin meillä voi olla toisilleen synergiaa luova luova urheilijakaksikko tulevien vuosien koitoksissa.
Banská Bystrican ottelussa Virjonen ei ollut parhaimmillaan korkeushypyssä. Hän jäi ennätyksestään 20 senttiä. Kolmessa lajissa hän teki henkilökohtaisen ulkorataennätyksensä. Henkilökohtaisissa lajeissa hän olisi päässyt loppukilpailuun pika-aidoissa, 200:n metrin juoksussa, pituushypyssä ja keihäänheitossa. Pika- aidoissa hopeamitali olisi ollut varsin helposti saavutettavissa. Ja viimeistään nyt jokaisen pitäisi havahtua. Todelliset asiantuntijat listannevat Virjosen kisojen parhaaksi urheilijaksi. Jos pärjäät hyvin juoksuissa, hypyissä ja heitoissa olet varsin vahvoilla. Keihäänheitossa Virjonen paransi omaa ennätystään jopa 9 metriä ja 10 senttiä.
Fyysiseltä olemukseltaan Virjonen on jo nyt melkein valmis. Voimantuottoon ei vaadita kovinkaan paljon lihasmassaa. Kaksi kiloa oikeisiin paikkoihin riittänee Virjosen tapauksessa. Pelkkä normaali vuotuinen nuoren urheilijan tuloskehitys vie hänet jo ensi vuonna aikuisten tulostasolle ja lähelle maailman huippua. Tällaiset lausunnot voivat kuulostaa vaaralliselta mutta tässä tapauksessa niille on katetta. Kunhan Virjosen jatkaa hyväksi havaitulla kehityspolulla eikä loukkaantumisia tulee niin kaikki voi mennä aivan kuin itsestään. Mitä nyt pitäisi varoa on niin sanotut kaikkialle ennättävät ”itämaan tietäjät” ja perinteiset suomalaiset keihäänheitto-valmentajat.
Virjonen on perusnopea ja voimantuotto on huippuluokkaa. Kun katselee Virjosen harjoittelua vaikkapa pelkästään Instagram-tilin lyhyiden videoiden osalta on yksi asia silmiinpistävä. Virjosella on huikea rytmitaju. Tämä näkyy erityisesti hänen aitajuoksussaan, mutta myös keihäänheiton tekniikassa ja pituushypyssä. Korkeushyppykin sujuu varmasti ja nyt saattoi olla kysymys vain pienestä notkahduksesta yhdessä ottelussa. Aitajuoksu vaatii rytmitajua. Joka epäilee asiaa sanokoot seuraavan 13:n sekunnin aikana; yksi-kaksi-kolme-yli 10 kertaa ja päälle 1-2-3. Pienen harjoittelun jälkeen tuo varmasti onnistuu mutta laitas jalkaan piikkarit ja mene radalle niin tekemättä jää. Hyvä rytmitaju näkyy Virjosen keihäs-tekniikassa joka on vanha ns. mattijärvis-tekniikka. Tässä tekniikassa keihäs yritetään saada liiton oikealle radalle joustavalla liikkeellä. Virjonen onnistuu saamaan lyhyen vauhdin heittoon hyvän loppukiihdytyksen ja hyvän rytmitajun myötä hän ei kompuroi. Keihäs rullaa hyvin yli eikä tekniikka rasita olkapäätä. Kuulantyönnössä Virjonen käyttää O’Brien-pakitusta ja siinä on vielä jonkin verran kehittymisen varaa, liike näyttää hieman pysähtyvän ratkaisevasti ennen varsinaista loppu-kiihdytystä.
Ennin rytmitajulla pyörähdystyylikin varmasti onnistuisi. Pituushypyssä Virjonen poikkeaa muista kanssasisaristaan käyttäessään niin sanottua tempaustekniikkaa. Tämän hyppytyylin varhainen mestari oli ranskalainen Jacques Pani, mutta varsinainen tekniikan mestari oli armenialaissyntyinen Robert Emmijan joka hätyytteli parhaimmillaan Bob Beamonin maailmanennätystä 890 jääden neljän sentin päähän. Tempaustekniikka mahdollistaa pitemmän ja rennomman juoksuvauhdin ennen lankulle tuloa. Tekniikka on jopa luonnonmukaisempi ja pitkissä hypyissä esteettisen kaunis. Emmijan oli todellinen luonnonlakeja rikkovan oloinen riippuliitäjä. Tämä tekniikka vaatii jälleen pistämätöntä rytmitajua ja ennen kaikkea valtavan vahvoja keskivartalolihaksia. Virjonen taitaa tekniikan hyvin ja nopeuden puolesta mahdollisuudet on tulevaisuudessa ainakin kuuden ja puolen metrin loikkaan ellei pitempäänkin.
Suomi on tuottanut paljon nuoria urheilu lupauksia yleisurheilun saralla. Matkalle on kuitenkin niin sanotusti jääty ja kehitys on pysähtynyt. Jotta huipulle päästään vaaditaan tietysti lahjakkuutta ja valtava määrä harjoittelua. Huipun tuntumassa pitää kuitenkin olla jo Ennin ikäisenä. Toiveajattelu siitä että huipulle päästäisiin hitaasti ja tasaisella kehitykselle on jokseenkin säälittävää toiveajattelua. Paketin pitää olla lähes valmis jo 18 vuoden iässä. Slovakian kisoissa Enni aitoi matalammilla aidoilla, kuulla oli kilon kevyempi kuin aikuisilla. Keihäskin oli 100 grammaa köykäisempi. Ennin pituisella juoksijalla aitojen korotus kahdeksalla sentillä ei merkitse mitään. Aikuisten kuulla lentää varmasti hieman vahvistuneesta kädestä vähintään yhtä pitkälle kuin nytkin nuorten kuulan ollessa kyseessä. Samoin on keihään laita.
Jos Virjonen säilyy ehjänä ilman loukkaantumisia nähtäneen ensi kaudella luonteva siirtyminen aikuisten sarjoihin, niiden aitoihin ja naisten kuulaan ja keihääseen. Periaatteessa aitajuoksun tulos olisi voinut olla jo sama korkeammillakin aidoilla. Harva aikuinen nainen naisottelija pystyy 24 sekunnin alitukseen kuten Virjonen tekee jo nyt. Paketti on yllättävän valmis ja kuten jo todettua, niin luontainen tuloskehitys ja urheilijan fyysinen vahvistuminen varsinaisen aikuisiän kynnyksellä ja vielä sen jälkeenkin ratkaisevat. Virjosen juoksu on hyvin rytmitettyä ja hermotus toimii huipputasolla. Hyppyjen ja heittojen tekniikat eivät juuri kaipaa enää suurempaa hiomista. Vaadittava perustyö on jo tehty ja ennen kaikkea taustalla on monipuolinen urheiluharrastus. Nyt odottelemaan seuraavaa vuotta pienen tulosennustuksen kera.
100 metrin aidat 12.90 1140 pistettä
Korkeushyppy 177 941 pistettä
Kuulantyöntö 14.80 848 pistettä
200 metrin juoksu 23.65 1015 pistettä
Pituushyppy 625 927 pistettä
Keihäänheitto 51.00 880 pistettä
800 metrin juoksu 2.20.00 824 pistettä
Tuollainen sarja toisi pisteitä 6575
Tanka. Hän vain odottaa
hän vain odottaa
toiset eksyivät metsään
olemattomaan
sen vihreyttä ihaillaan
metsällä uudet vaatteet
Tanka. Pienuudenhullu
pienuudenhullu
ei mahdu sisätilaan
ihmisten töitä
linnut ja kukat läsnä
kertovat salaisuuksia
