Tanka. Vapauden tultua

                                                                 

                                                                    31.01.2024        163

Tanka. Vapauden tultua

vapauden tultua

katse vain yhteen suuntaan

nyt voidaan säästää

karkausvuotena

särjetyt kymmenykset

Kirja ”Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä.”

30.01.2024        162 

Kirja ”Jääkiekkoilumme tähtiä ja tähtihetkiä.” Muutama ajatus.

Kyseessä on vuonna 1969 ilmestynyt kirja jonka luin nyt uudelleen 50 vuoden tauon jälkeen. Tuo poikavuosien lukukokemuksen on täytynyt olla intensiivinen koska monet kirja kuvista ovat piirtyneet mieleen puolen vuosisadan ajaksi. Kirjan tekijöinä olivat Antero Raevuori ja Jyrki Otila. Vuonna 1937 Viipurissa syntynyt Raevuori on edelleen elossa, Europarlamenttiinkin ehtineen Otilan vei syöpä vuonna 2003 61-vuotiaana.

Kirja kertoo tuokiokuvittain suomalaisen jääkiekkoilun historiaa 1940-luvun lopusta 20 vuotta eteenpäin. Ensimmäinen Suomen mestari oli vuonna 1928 Viipurin Reipas ja MM-kisoihinkin osallistuttiin jo vuonna 1939. Valtaosan lyhyistä jääkiekkotarinoista on kirjoittanut Raevuori. Että kirjoitetaan kahden vuosikymmen tarinaa sen kohokohdista käsin on ymmärrettävää senkin vuoksi että kirjoittajat kertovat siitä minkä he myös itse ovat nähneet. Ratkaisu tuntuu 55 vuoden jälkeen oikein perustellulta. Ajan hammas ei ole kirjan tenhovoimaa vienyt. Se on tänä päivänä suomalaisen jääkiekon ystävän kirjakokoelman paalupaikalla.

Kirja tuo mieleen perspektiivejä ja sen miten nopeasti suomalainen jääkiekkoilu nousi eurooppalalaisen kiekkoilun  huipun tuntumaan. Henkilöhahmot muuttuvat kerronnan myötä eläviksi. Harva kirjassa mainituista pelaajista on enää elossa, poissa ovat Aarne Honkavaara, Lalli Partinen, Matti Keinonen, Juhani Lahtinen ja moni muu. Todella vanhoista staroista, 1930-luvulla syntyneistä ja maajoukkueessa merkittävän uran tehneistä, on elossa enää Raimo Kilpiö.

Aina yhtä liikuttavaa on lukea Jarmo Wasaman tarina. Mies pysyy jääkiekkoilumme historiassa ikuisesti nuorena ja suurimpana lupauksena. Wasama kuoli 02.02.1966 22-vuotiaana ikävässä auto-onnettomuudessa. Hän ehti pelata jo tuohon ikään mennessä yksissä olympialaisissa talvikisoissa ja kolmissa MM-kisoissa. Elettiin aikaa jolloin MM-kisoja ei pelattu olympia-vuonna. Maaotteluja kertyi 74. 

Sukupolvesta toiseen voidaan mietttiä montaakin asiaa. Wasamahan edusti aivan uutta pelaajatyyppiä jota Euroopassa manifestoivat sellaiset nimet kuin Lennart Svedberg, Jan Suchy ja myöhemmin Börje Salming ennen NHL-uransa alkua. Kyse oli luisteluvoimaisesta ja hyökkäyspeliin osallistuvasta puolustajasta. Wasama jätti aukon jota ei pystytty paikkaamaan koskaan. Hänellä olisi voinut olla ratkaiseva merkitys Suomen menestykselle vuoden 1967 Wienin MM-kisoissa ja erityisesti Grenoblen olympiaturnauksessa 1968. Vartuttuaan muutaman vuoden hän olisi ollut pelaaja joka olisi yksin voinut muuttaa pelin kulun monessa ottelussa.  

Suomen kiekkoilu on sankaritarina ja siihen kuuluu nuorena kuolleen sankarin hahmo. Jouko Vuolle ja Antero Teronen ovat tehneet Wasamasta ohjelman ikimainioon Kiveen hakatut sarjaansa. Ohjelma julkaistiin 10.01.2007 ja se löytyy YLE:n areenasta.

Mutta olisiko Jarmo Wasama ollut NHL-tason pelaaja ja saanut paikan jostain joukkueesta. NHL laajeni kahdentoista joukkueen sarjaksi ennen kautta 1967-68. Kahdessatoista joukkueessa oli tarjolla tuolloin periaatteessa vain 72 puolustajan paikkaa. Ensimmäinen eurooppalainen täyden kauden NHL-liigassa pelannut oli ruotsalainen puolustaja Thommie Bergman kaudella 1972-73. Wasama olisi eläessään ollut vuoden 1968 olympiaturnauksen jälkeen kuumaa tavaraa mutta hänen elämäntarinansa olisi voinut olla pitkälti samanlainen Lasse Oksasen,  toisen Ilves-pelaajan. Sanotaan että Lasse Osasella olisi ollut valmiina sopimus  uuden NHL-joukkueen Vancouver Canucksin kanssa mutta miksi lähteä kun oma huoltoasema-bisnes tuotti enemmän. Lisäksi Oksanen varmasti tiesi siellä kokeiltuaan miten tolkuttoman raakaa oli peli rapakon takana. Wasama oli samanlainen amatööri kuin Oksanenkin.

Wasaman suku oli varakasta kauppiassukua ja varmasti Jarmo sai toteuttaa ns. amatööri-ihannetta kaikessa puhtaudessaan. Vanhemmille sukupolville on tuttu sanonta ”Työlki ellää mut kaupal rikastuu.” Ehkä emme spekuloi Wasaman uralla ja sillä mitä olisi tapahtunut arvokisoissa vuodesta 1966 lähtien. Se sanottakoot että Wasama olisi ollut vuoden 1974 Helsingin MM-turnauksessa 30-vuotias. Suomi ei ehkä enää olisikaan tavoitellut  noissa kisoissa ensimmäistä arvokisamitalia. Punakonekin olisi voinut törmätä pakkikalustoomme jota johti Wasama. Mukana olisi ollut Juha  Rantasila, Heikki Riihiranta, Seppo Lindström ja Pekka Marjamäki. Ehkä myös Ilpo Koskela joka oli tuolloin parisen vuotta nuorempi kuin Wasama. 

Lopuksi vielä vähän ns. amatööriurheilusta kun siitä kerran tuli puhe. Amatööristä puhutaan yleensä urheilun yhteydessä, mutta ranskalaisperäinen käsite amateur ”rakastaja” voitiin ennen liittää mihin tahansa jonkin asian intohimoiseen harrasta-jaan tai syvälliseen paneutujaan. Tietysti on olemassa myös konnossöörit, käsite joka on myös samaa perua kuin amatööri. Amatööri saattoi periaatteessa olla kuka tahansa, mutta konnössöörit olivat amatöörien" ammattilaisia.” Urheilun saralla amatööri sai kummallisen merkityksen. Siitä saamme osviittaa moneen asiaan tänäkin päivänä. Viime aikoihin asti amatööri on mielletty urheilijaksi joka ei saa varsinaista palkkaa ammattiurheilijoista poiketen. Saatoit olla amatööri-urheilija jos olit syntynyt riittävän varakkaiden vanhempien lapseksi tai olit aatelinen. 

Edellytykset amatööri-urheilulle syntyivät myös jos sinulla oli jokin tukija, joka järjesti sinut suojatyöpaikkaan jossa saatoit käyttää suurimman osan ajasta harjoitteluun. Innokkaimmat amatööriurheilun puoltajat olivat ylimysmäisiä ja vakaasta toimeentulosta nauttivia henkilöitä jotka katselivat lähinnä halveksivaan sävyyn alemmista yhteiskuntaluokista nousseita urheilun avulla eteenpäin päässeitä palkkaa ja palkkioita saavia urheilijoita.

Amatööriurheilun historian kipukohtaa kuvaa omalla tavallaan parhaiten elokuva ”Tulivaunut”, joka kertoo kahdesta vuoden 1924 VIII olympiadin kisojen kulta-mitalistista Harrold Abrahamista ja Eric Liddellistä. Se on kiintoisa elokuva katseltavaksi kun Pariisi isännöi tänä vuonna jälleen urheilevan nuorison ja myös niitä seuraavien vanhempien ikäluokkien suurta juhlaa kun XXXIII olympiadin kisat lähestyvät.

Tanka. Uurnatko hiljaa

                                                              

                                                                    29.01.2024        161

Tanka. Uurnatko hiljaa 

uurnatko hiljaa

kunnes taas aukeavat

valitusaika

poikkeusko poistaa säännön

vain rehellisten maassa

Tanka. Mestari sanoo

                                                                 

                                                                    28.01.2024        160

Tanka. Mestari sanoo   

mestari sanoo

ei saa tehdä numeroa

keneen verrataan

haukkuva koira kiittää

ihminen haluaa kunniaa

Tanka. Kolmastoistako.

                                                                

                                                                27.01.2024        159

Tanka. Kolmastoistako    

kolmasoistako

jolle ei virkatolkkua

pysy pesttissä

eläköön tasavalta

kruunu jalospeuroille

Tanka. Ysiysin päivänä

                                                                

                                                               26.01.2024        158

Tanka. Ysiysin päivänä    

ysiysin päivänä

talvireuman murtamana

hän vain katselee

kuusi veikkaa tarvittin

kokonaispotti rikki

25.01.2024

Kuinka käy? Presidentinvaalin ensimmäinen kierros.

No sanotaan tähän suoraan ennuste. Pohjana on viimeaikaiset gallup-mittaukset ja arvio siitä miten kansalaiset ja joidenkin puolueiden edustajat voivat taktikoida. Ennusteessa kolmen eniten ääniä saavan ehdokkaan äänimäärät kokonaisäänimäärästä:

Pekka Haavisto 24,5%

Jussi Halla-aho 24,0%

Alexander Stubb 23,5%

Eli olisi todellinen vaali-illan thrilleri. Tämä Roknoosi perustuu seuraaviin olettamuksiin.

I Halla-ahon suosio kasvaa ja Stubbin äänipotista vuotaa vaalipäivänä paljon ääniä myös perinteisiltä Kokoomuksen kannattajilta. Persut saavat aina mobilisoitua kannattajansa liikkeelle juuri vaalipäivänä.

II Pekka Haavisto saa paljon taktisia ääniä Demareilta ja Vasemmistoliiton kannat-tajlta. Arvioitu kannatus voi olla jopa suurempi kuin em. 24,5%.

III Stubb ei juuri saa uusia äänestäjiä varsinaisena vaalipäivänä. Jos äänestys-prosentti kasvaa niin hänen kannatusprosentti pienenee tämän myötä viimeisen Gallupin lukemasta.

Toisella kierroksella olisikin sitten hyvin erikoinen, kiinnostava ja paljon intohimoja herättävä asetelma. Sitä arvioitakoot vasta sitten kun ensimmäöisen kierroksen äänet on laskettu.

Tanka. Se perustettiin

                                                                

                                                                24.01.2024        156

Tanka. Se perustettiin  

se perusttettiin

sitten mobilisaatio

tasajakoinen

nyt samoilla korteilla

lisukkeena jokeri

Tanka. Viisasten kerho

                                                         23.01.2024        155

Tanka. Viisasten kerho   

viisasten kerho

eikö sekään pärjäisi

leskentekijät

aluksi loppui muisti

lopulta uusi järki

Tanka. Ylpeitä olivat

                                                        

                                                      22.01.2024        154

Tanka. Ylpeitä olivat   

ylpeitä olivat

ja aina myös perillä

lyhintä reittiä

konsulttien jälkeen tuho

poliisikaan ei luota

Tanka. Etuvartio mennyt

                                                          

                                                        21.01.2024        153

Tanka. Etuvartio mennyt    

etuvartio mennyt

karkkeja ja paketteja

kunnia mennyttä

aateluusko velvoitti

pelkkä avokasino

Tammikuun kolmas lauantai MMXXIV.

 20.01.2024        152

Tammikuun kolmas lauantai MMXXIV.

Niin on. Päivä on pakkahainen joten saunaa ei voi lämmittää kun puuta menisi aivan liiaksi pienessä ulkosaunassa. Mutta onhan lauantaina muutakin ja yksi sellainen asia on tietenkin Lauantain toivotut levyt. Lauantain toivottujen edellä on perinteisesti ollut iltahartaus, ja on vielä edelleenkin. Vai voiko sitä iltahartaudeksi aina kutsua? Ennen kun lauantai koitti soivat ehtookellot ja päälle kuultiin jokin virsi. Nykyään soivat kuin soivatkin ehtookellot mutta virrestä ei voi aina olla niin varma. Ehtookellojen päälle joku kailottaa ”Herra, avaa minun huuleni...” 

Jos jotain on jäänyt kaipaamaan niin sitä hetkeä kun ehtookellot kajahtivat ja virren ensi nuotit soinnahtivat. Yksi noista rakkaimmista, ja myös eniten soitetuimmista lauantain klo 18 virsistä oli ”Jeesus parhain ystäväni.” Vaan eipäs ole enää... Käytännöllisesti katsoen ilman syytä... Ei oikein jaksa innostua nykyajan iltahartauksista, vaikka niiden pitäjinä on yhä paremmin koulutettuja henkilöitä. Ja jos ollaan rehellisiä niin parhaat hartaukset ovat melkein poikkeuksetta kanttorien pitämiä. Tuleekin mieleen ne muistelukset jotka kuulin entisessä seurakunnassani Kymissä. Siellä kun oli pitkään kirkkoherruutena Rurik Tammekas- niminen pappi. Seurakunnan kanttorina oli musiikkineuvos Jalmari Aalto josta sanottiin että hän oli Kymenlaakson paras puhuja. Asia joka oli kovin ottanut Tammekkaan luonnolle. Ja kun Aalto vielä valittiin moneen otteeseen suositummaksi karhulalaiseksi niin jopas jurppi kirkkoruhtinasta niin vietävästi. Kymin papeista olisi paljon kerrottavaa. 

Lohkaistaanpas juttu eräästä pitkään ikään ehtineestä kyseisen seurakunnan papista. Hän oli tietenkin Osmo Alaja, pitkä ja hoikka mies, aitajuoksija sm-mitaleille saakka. Vuonna 1959 hänestä tuli peräti Mikkelin piispa. Kun liikuin Kymissä vanhempien ihmisten parissa kyselin kovasti sitä millaisia heppuja Alaja ja Tammekas oikein olivat. Paljon juttuja kuulin, ja joiltain osin olen keksinyt niihin joiltan irrationaalisia lisiä itsekin! Alaja oli kuulemma ollut vallan mahdoton mies röökin perään. Monesti taloon tullessaan oli kysellyt kessujen perään kun oli juuri päässyt loppumaan omat. Yhteen taloon tullessaan oli Alaja huomannut eteisen hyllyn päällä Klubi-varusteet jotka olikin oitis sieltä ottanut. Sisään astuttuaan Alaja oli vain tuumannut ”On tästä pituudesta jotain hyötyäkin. Lyhyt mies ei olisi näitä lupeja tuolta hyllyn päältä heti keksinytkään. ”Eivät ne pahalla häntä kuitenkaan muistelleet. Eikä kyse ollut pelkästään herkullisista Klubi-tupangeista. Kaikki näet kelpasi: piippu, kessu, sikari ja sätkäkin. Kyllähän siinä oli kansankirkolle oiva mannekiini. Ei siinä mitään mutta aina kun kysyin ihmisten muisteloja Alajasta niin poikkeuksetta kuulin ensimmäiseksi noita rööki-juttuja. 

Tanka. Puolet kallosta.

                                                       

                                                         19.01.2024        151

Tanka. Puolet kallosta    

puolet kallosta

kansaa se ei hetkauta

mies rymisteli

kerran kolmekin kaatui

kirveestä tuli maila

Tanka. Jumalvikkelä

                                                       

                                                        18.01.2024        150

Tanka. Jumalvikkelä  

jumalvikkelä

taakse ja eteen poistuu

pohjoiset kansat

ainainen piiloleikki

mutta kuka myöhässä

Tanka. Ämpäripinta

                                                               

                                                                     17.01.2024        149

Tanka. Ämpäripinta    

ämpäripinta

lumikuinen metalli

neuvostoihme

fredinkin ullakolla

vähän pölyä pinnalla