20.12.2023 121
Niin kai voi jo puhua siitä että nuoruus on mennyt eikä lohtua tuo se, että joku väittää nuoruuden olevan enemmänkin tunnetila ja sillee… Niinpä voikin sitten lähteä varsin turvallisesti puhumaan asioista jotka ovat tapahtuneet ja sattuneet noin neljännesvuosisata sitten. Ja niistäpä onkin sitten paljon kerrottavaa. Lähden nyt valottamaan hiukan erästä ajatusten harharetkeä johon osallistuin joskus jo varsin kauan sitten. Loppujen lopuksi voimme muuten kysyä sitä mikä harharetki oikein on, ja nimenomaan tällainen ajatusten harharetki? Harharetkikin voi olla nimittäin hyvin kehittävä ja ajattelua uusille urille suuntaava.
Kaikki alkoi varsinaisesti kesällä 1983 ensimmäisten yleisurheilun MM-kisojen aikaan. Toisaalta juuria tälle ajattelun retkelle on etsittävä jo 1970-luvulta. Mutta vuonna 1983 elokuulla törmäsin APU-lehden numeroon jossa muuan Stefan Tallqvist puheli amerikkalaisesta ihmekirjasta jossa annettiin selitys maailmankaik-keuden synnylle ja aineen olemassaololle. Kirjassa piti oleman vielä selvitys erään “naapuriplaneettamme” yhteiskuntajärjestelmästä ja kaiken huippuna sain lukea väitteen siitä että kirjan ansiokkain osa käsitteli Jumalaa.
Mitä tuollaisessa tilanteessa oikein tekee. Ei ollut nettiä eikä muutakaan. Kiinnos-tus kirjaan heräsi oitis ja myöhemmin olen keskustellut kirjan kanssa tekemisissä olleiden kanssa samanmoisesta ilmiöstä. Moni on uskonut kirjaan ja sen sanomaan tuntematta sen sisältöä muuten kuin em. kursorisella tavalla, tavalla jonka itsekin koin. Sitä en kirjasta kuullessani tiennyt, että miten suosittu se oli Suomessa jo tuolloin. Olin itse rippikoulun käynyt ja konfirmoitu nuori mies jolla ei ollut juuri yhtyeyksiä seurakuntaelämään ja joka ei pahemmin ollut kiinnostunut omasta perinteestään. Jos joku olisi tullut selittämään tosissaan miten luterilainen seura-kunta toimii ja mitä on “Kristuksessa oleminen” niin olisin vastannut varmasti kaavalla “Se joka puhuu ei tiedä, ja se joka tietää ei puhu.”
Asialle oli kuitenkin olemassa myös syvällisempi tilaus. Moni asia oli tehnyt matkan varrella valmistavaa vaikutustaan. Yksi näistä oli se että tuossa tilanteessa minulla ei ollut mitään tunnustuksellista painolastia rasitteena. Toinen tärkeämpi tekijä oli kieltämättä muuan sveitsiläinen kirjailija, Erich von Däniken. Hänhän esitti yhtenä pääteesinään, että ihmiskunnan kulttuuti on ollut planeettamme ulkopuolisten vaikutusten alaisena jo esihistoriallisista ajoita lähtien. Däniken esitti myös, että ihmisen evoluutiota olisi samojen tahojen toimesta ohjailtu geeniteknologian avulla. Kaikki näytti siis ensivaikutelman pohjalta loksahtavan kohdalleen. Ja mitä enemmän myöhemmin URANTIA-kirjan lukijoita tapasin niin huomasin sen, kuinka todella monen henkilön takaa löytyi juuri Erich von Dänikenin valmistava vaikutus. Tosin tulin huomaamaan myös sen kuinka vaikeaa monen oli ollut tehdä järkevää synteesiä eri aineistojen välillä. Tuo valmistava vaikutus oli itse asiassa synnyttänyt hyvin särmikkäitä persoonia mukaansa vetäneen ufo-uskonnon. Myöhemmin olikin todella vaikea löytyy Suomen oloista yhtään todella “puhdas-oppista" URANTIA-kirjan lukijaa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti