10.12.2023 111
Retro. Porinaa rehustelusta
Ja rehustelullahan tässä tarkoitetaan ns. kasvissyöntiä. Koska kasvissyönti on ikivanha asia niin kyllä siitä voi ihan hyvin porinoida yhden aaneljän verran. Oman puolueeni puheenjohtaja Timo Soini puhui joku päivä sitten lihansyöjistä ja lihansyöjädemareista. Kirjoitus oli ihan jees mutta aika tavalla yleistävä. Nimittäin ihmiskunnan keskuudessa lihansyöjiä ovat tai ovat olleet puhtaasti vain eskimot. Mutta asiaan kuten vanha edesmennyt Urantia-ystäväni tapasi sanoa!
Kasvissyönti todellakin nostaa päätänsä aika ajoin. Mutta mitähän se pohjimmiltaan tarkoittanee. Valmistan itse melkein joka viikko ns. patentti-jauhelihakasviskeittoa. Siihen tarvitaan seuraavat emneet: vettä litranen, lihaleimikuutio, vartinvajaakilo potaatteja, kolme tuuma purjoa, yksi tavallinen sipuli, lanttua pienehkö palanen, naurista pienehkömpi palanen kuin lanttua, palsternakkaa hyvin pieni palanen, juuriselleriä pienehkö palanen ja nautaporsnaagelia jauhettuna noin 300 grammaa. Mausteeksi seuraavat: teelusikka paprikajauhoa, valkoipippuria teelusikallinen, currya puoli teelusikallista, chilijauhetta puoli teelusikallista, inkivääriä teelusikallinen, cayennepippuria puoli teelusikallista, sitruunapippuria puolitoista teelusikallista, oreganoa teelusikallinen ja välimeren sekoistusta reilu teelusikallinen ja lopuksi pieni nippu persiljaa. Mausteita on hyvä laittaa reilusti että nassikatkin tykkäävät.
Niinpä niin… Ihminen on loppujen lopuksi selkeä sekaravinnon syöjä ja kasvissyöjäkulttuurit ovat olleet pikemminkin biologisia umpikujia kuin ihanteellisia järjestelmiä. Jaappanilaisetkin jotka ennen Meiji-restauraatiota elivät eristyksissä ovat hyötyneet sekaravinnon eduista ehkä liiankin huomattavassa määrin. Riisiä ja kasviksia pääasiassa jytystellellyt kansakunta on huomattavassa määrin kasvattanut, jos ei aivan teoreettista älyään, niin ainakin suoritus- ja toimintaälyään. Lisäksi ovat he paljon rotevoituneet.
Ja pitäisi aina myös muistaa se että kun jaappanilaiset pääsivät länsimaisen ideologian ja sitä kautta lihanmakuun niin huomasivat he omien kotisaariensa raaka-ainepuutteen… Sitten otettiin puoli Kiinaa siirtomaaksi ja mitä Aatu edellä sitä sotahullu Japanin kabinetti perässä. Lebensraumia etsi Nipponin poikakin kunnes jenkit puutuivat peliin ja pistivät pyllimasinnan päälle oikein urakalla… Lopuksi Nipponin pojat saivat maistaa ytypommin kiroja kahteen oteeseen toivoaksemme viimeisessä planeetallamme käydyssä ydinsodassa.
Olen itse ollut nuorempana varsin pitkiäkin aikoja kasvissyöjä ja olin sitä aloittaessani nykyiset siviilityöni. Ensimmäisessä muistotilaisuudessa tingin periaatteista ja söin lohileipää. Viikko siitä niin karjalanpaistikin tippui kummasti kiduksiin. Ja sillä tiellä ollaan vieläkin. En ole katunut sillä elämä on paljon helpompaa kun ei tarvitse joka aamu seesamimaitoja tiristellä eikä idätellä mungia ja sinimailaista. Vähän vetää nostalgian puolelle kun muistelee miten herkullista on paahdetun ruisleivän päällä nokare hunajaa ja kourallinen hyvin ilmastoituja sinimailasen ituja. Oi niitä aikoja…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti