04.10.2023 44
Yksi jouluun liittyvä asia
Tänään on eläinten oikeuksein päivä ja mieleen muistuu eräs kirjoitus vuosien takaa joka ei kohta kymmeneen vuoteen ole ollut julkisessa tilassa. Julkaisupäivä-määrä oli 14.11.2010 ja paikkana Uuden Suomen Puheenvuoro. Puhe on ihmisen parhaasta kaverista eli tietenkin siasta. On aika puhua siastakin kun kerran kaupoista saa jo joulumakeisia ja kohta kun Oktoberfestin huurut hälvnevät niin tilalle tulevat jouluoluet.
Kirjoitus kirvoitti aikoinaan lukuisia kommenteja joista nyt muutaman voi julkaista myös uudelleen.x
Luomuviljahärkäpapukiertokarsinaklooridesityrninoksarouhepossunkinkku
Sika on kohta taas ajankohtainen sillä jouluna tullaan syömään kinkkua taas aivan muina immeisinä kaikesta kohusta huolimatta. Sika on eläin joka on monellakin tavalla ihmistä lähellä. Ne jotka ovat ihmislihaa maistaneet, tämän blogin pitäjä ei kuulu niihin enkä tunne ketään joka väittäisi niin tehneen, sanovat että ihmisliha ja sianliha maistuvat hyvin samalta.
Nimittäin jokaisella meillä on henkilökohtainen mielipide ja kanta tähän otukseen, yhteen ihmisen domestikoimasta suuresta hyötynisäkkäästä, jonka tieteellinen nimi on Sus Scrofa domestica (Domestikaatio tässä terminä koska kyse ei ole ns. eläimen “kesyttämisestä” vaan harkitusta geneettisestä valinnasta.). Ihminen ja sika ovat molemmat myös sekaravinnon syöjiä. Sikoja kasvatetaan vain syötäväksi vaikka sen nahka on ihan käypää kamaa sekin nahkateollisuden raaka-aineena. Sian kohtalo on yksinkertaisesti vain tulla syödyksi. Onko siis mitään järkeä puhua sikojen olojen parantamisesta, syötäväksi sen kohtalo kuitenkin lopulta vie, ihan sama mitä tehdään.
Joku voisi aiheestakin sanoa että liika veljeily sikojen kanssa vie nyt pohjan pois koko hommalta ja on kaiken lisäksi vain turhaa omantunnon rauhoittelua. Siasta ei tule kaveria eikä sydänystävää , ja vaikka tulisikin niin asetelma on todella korni: “Okei possu-kuoma, saat parempaa kohtelua, paskat ja kuset siivotaan joka päivä pois, saat kunnon vilja-soijamössöä ja luonnon antibiotteeja, kloorikylvyn kerran viikossa ja lajin mukainen sosiaalinen elämäkin taataan, mutta siitä huolimati mää syön sut!”
Sikaloiden toiminassa on varmasti paljon parantamisen varaa ja herää kysymys siitä, voiko sikalassa edes olla puhdasta, voiko sika olla puhdas? Keskiaikatutki-jamme Hannele Klemettilä voi olla tietysti eri mieltä jos puhutaan siitä, että keskiajalla ihmisen ja sian hygieniataso oli sama Länsi-Euroopassa, ja että nyky-aika alkaa siitä kun sika putosi kehityksen kelkasta ja jäi sika-siaksi. Tehomaa-talous ja tuottavuus-ongelma on tietystikin sikojen hyvinvointi-ongelman perus-kysymys. Jotta sikojen hyvinvointi paranisi niin tarvitaan todella suuria yksiköitä. Siisteysongelmaan olisi vain yksi ratkaisu. Se olisi aivan uudentyyppinen sikala jossa olisi käytössä ns. kiertokarsinajärjestelmä. Possuryhmiä kierrätettäisin karsinasta toiseen ja kukin ryhmä saisi päivittäin puhtaan karsinan. Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että keskivertosikalassa pitäisi olla noin 7-8% tehokkaasta lattiatilasta vapaana.
Kerran viikossa possut pääsisivät myös puhdistavaan ja desinfioivaan kloorivesi-kylpyyn ja harjaukseen. Ajatellaanpas nyt tilannetta itse näin ihmisenä… Miltä tuntuisi asua kaakeloidussa ja huonosti viemäröidyssä kopissa (12 neliömetriä ja 30 kuutiota) yhdessä kymmenen muun lajitoverin kanssa. Eka päivä jotenkin menisi mutta toisena päivänä olisi pinna tiukalla kun kaverit kakkii ja pissii ympäriinsä, ja hyvät hyssykät jos jollakin sattuu vielä olemaan ripuli… Ruokakin pitäisi syödä jostain kaukalosta, ei veistä eikä haarukkaa eikä mahdollisuutta pestä käsiä ennen ruokailua. Nukkuakin pitäisi jossain nurkassa! Kyllä siinä suihkuun kaipaisi aika pian kun persus on ryvetyksissä ja kihomadot jyllääpi… Olisit vallan onnessasi jos joku possu heltyisi ja alkaisi puhumaan välillä ihmistenkin oikeuksista ja puuhaamaan vaikkapa ihmisten vapautusrintamaa…
Mutta ajat muuttuvat ja tiedä vaikka jonakin päivänä saamme joulun alla ostettavaksi vaikkapa
luomuviljahärkäpapukiertokarsinaklooridesityrninoksarouhepossunkinkkua
Aivan oikein! Kirjoitetaan vielä väliviivoilla em. sana uudelleen, niin asia hahmottuu paremmin: luomuvilja – härkäpapu - kiertokarsina – klooridesi – tyrninoksarouhe – possunkinkku. Sanovat kyllä että jos possuille syöttää tyrnimarja/tyrninoksarouhetta syksyn mittaan kuukauden ajan ennen teuraaksi laittoa niin maku paranee, samoin lihan väri ja varmasti myös possun mieliala, possun joka kulkee kohti varmaa kuolemaansa...
Kommentti I
Kun sain ikään kuin tilauksen avauskommentista tuolla toisaalla, niin kai se on pyyntö täytettävä, vaikka en asiaa kovin läheiseksi koekaan.
Lähtökohtaisesti en pidä eläinsuojeluaatetta (sellaisena kuin se todellisuudessa esiintyy) kovinkaan tervepäisenä touhuna. Etenkään silloin kun sen lähtökohta on sijoittaa ihminen tai jokin muu eläin toista eläintä varten suunniteltuihin oloihin. Ihmisen sijoittaminen sikalaan on yhtä älykästä, kuin ihmisen sijoittaminen vesipossun (tunnetaan myös kirjolohena) kasvatuskassiin. Tai vaihtoehtoisesti vesipossun sijoittaminen yksiöön Jakomäessä.
Eläinten hyvinvointia pitää aina tarkastella po. lajin tarpeista lähtien, ei inhimillistäen.
Kommentti II
Minusta on tavallaan sääli että suomalaista ilmakuivattua kinkkua ei ole. On vain kepulihuijarin vedellä pumppaamaa harmaasuolattua tai vesilisättyä perinteistä petturikinkkua.
Sika on itseasiassa hyvin siisti eläin. Ei ole sian vika jos sitä hoitaa lihasta piittaamaton porsas. Sika on utelias. Sika on vilkas. Ja sika on suloinen erityisesti pienenä. Ja karmeinta on kun lemmikkisika saa kuulan päähän mutta sellaista se on elämän kiertokulku. Maailman parasta sianlihaa saa sellaisesta siasta jolla on ollut tilaa, maata tonkia ja herkkuja sekä silityksiä.
Vapaasti, ihmisten ruokajämillä kasvatettu sika on aivan ehdottoman hyvää. Siksi kepulihuijari ja maataloustukipummi on tehnyt tällaisesta sianlihasta harvojen ja valittujen herkkua. Tärvien massojen sianlihakäsityksen tehokasvatetuilla rehusioilla.
Tästä pääsemme suoraan siihen selitykseen miksi suomessa ei ole ilmakuivattua kinkkua. Ilmakuivattu kinkku kertoo heti ja suoraan mitä sika söi, oliko se iloinen ja saiko se sikailla omia sikamaisia juttujaan vai pumpattiinko se täyteen rehuja pikavauhtia. Ilmakuivattu sianlihan tuottajahinta on 15-20 euro-kilon kieppeillä. Ilmakuivattu kinkku on herkullista. Siksi se pitää tuoda suomeen.
Maataloustuettu kepulihuijari kun ei edes pysty kasvattamaan ilmakuivaukseen kelpaavaa sikaa. Mutta pikakasvatetun, joukkostressatun massasian.
Sianlihan vika ei ole siinä että siitä on tullut kepulipolitiikan ja rikollisen ahneuden ja monikulttuuriyhteiskunnan tuhon symboli. Koulujen vähät rahat voidaan tärviä sianvastaisuuden johdosta monikulttuurihyysäykseen mielummin kuin opettajien virkojen lisäämiseen.
Toivottavasti saamme hallituksen jossa on vähemmän siankasvatuksen nimissä ihmisiä huijaavia kepuleita että ihmiset saisivat enemmän laadukasta ja hyvänmakuista sianlihaa.
Kommentti III
Pikkasen aiheen vierestä. Voisit samalla julistaa kilpailun siitä kuka keksii pisimmän sanan. Tosin siinä pelkkä pituus ei riitä vaan myös tyylipisteet ratkaisevat, sillä tuolla otsikon metodilla sen voi kai käytännössä venyttää kuinka pitkäksi tahansa. Mutta hyvä 'mainoslause'. En tiedä olisinko kiinnostunut lukemaan siasta ja sian kohtalosta niinkään, mutta tuon sanan takia oli pakko klikata. No, on itse aihekin tärkeä sinänsä.
Jos haluaa tietää, miten ja missä oloissa sika on kasvanut ja mitä syönyt, on parasta kasvattaa sikansa itse. Tämä onnistunee kaikkialla lukuunottamatta kerrostaloasuntoja. Tämä onnistuu hyvin omakotitalon pihassakin kun vaan rakentaa tarpeeksi vahvan sikakarsinan takapihalle. Muuten joutuu juoksemaan ympäri kylää porsaittensa perässä.
Minulla on joka kesä 2-3 possua kasvamassa. Kesän ne viettävät ulkoilmassa vanhassa mullikarsinassa ja ilmojen viilennyttyä ne otetaan sisään talliin 12 neliön karsinaan. Eli tilaa piisaa. Ruokana ovat liotetut leivät, vihannekset,ruoho, haudutettu nokkonen, keitetty peruna, ohrarehujauho ja maitotuottet. Lihasta tulee näin uskomattoman herkullista, ei voi verratakaan kaupan lihojen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti