Lisää purjehtijoita vastuullisiin tehtäviin.

19.10.2023         59 

Lisää purjehtijoita vastuullisiin tehtäviin.

Suomen eduskunnassa taitaa tällä hetkellä olla kaksi purjehtimisesta meritoitunutta  henkilöä, ja varmasti useita vakavan ja vaativan tason harrastajia. Joskus nuorempana herättelin uuden Suomen Puheenvuorossa ajatusta siitä että johtaviin tehtäviin pitäisi saada yhä enemmän purjehtijoita. Yksinkertainen perustelu oli siinä että jos olet ratkaisut ongelmat maalla niin pärjäät myöskin merellä tai päinvastaisesti sanottuna; kun olet merellä menestyksellisesti on se merkkinä siitä että olet osannut ratkaista ongelmia maalla.

Tietysti tällaisia pohdintoja joku voisi pitää jopa varsin kuttumoisena puheena. Mutta ei niin paljon pilaa puhetta ettei totta toinen puoli. Tähän aiheeseen voi aina palata varsinkin jos on tarkoitus kirjoittaa keskeneräisiä mietteitä. Sitten tietysti herää kysymys siitä minkä tason purjehtijasta pitäisi olla kyse jotta hänet voisi laittaa vastuullisiin tehtäviin. Yksi kriteeri voisi tietysti olla maailmanympäripurjehdus osana miehistöä tai sitten ihan yksikseen. Nykyisistä eduskunnan purjehtijoista lienee tunnetuimmat Harkimo ja Multala. Harkimo on ajanut itsensä tietynlaiseen poliittiseen umpikujaan eikä hän Jokerit-episodin jälkeen myöskään mitenkään luotettavan oloinen henkilö. Multala pääsi eduskuntaan heittämällä mutta ei ole vielä kohonnut ministeri-kaliiberiin ainakaan tällä hallituskaudella.

Kun tätä väitettä tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta muistuu tietysti mieleen roomalaisten lausahdus ”Navigare necesse est, livere non.” Tai lyhyesti sanottuna "Necesse Navigare, non livere." Roomalaiset olivat alkuaan varsinaista maatiaiskansaa jotka häpesivät rujoa ja tyrnää ulkonäköään. Käytännöllisiä he olivat ja ymmärsivät sen että merenkulku on tärkeä tärkeää kaupan ja sodankäynnin kannalta ja tuloksethan tunnetaan. Purjehtimista on monenlaista ja Suomessa on paljon harrastajapurjehtijoita ja olemme saaneet myöskin olympiamenestystä. Onpa suomalainen henkilö ollut kansainvälisen purjehdusliiton puheenjohtajakin.

Etappi on tietysti vain etappi ja kilpailussa pitää selvittää kaikki etapit ja olla viimeisellä etapilla parhaassa iskussa. Tätä kirjoittaessani suomalainen vene on voittamassa maailmanympäripurjehduksen ensimmäisen etapin. Tämän suorituksen arvoa lisää vielä se että kyseessä on purjepinta-alaltaan pienempi alus kuin kilpailun ennakkosuosikilla Marie Tabarylla. Tähänastista suoritusta voi pitää jopa yllätyksenä. Kukapa tietää miten Helsingin henki-veneen kippari Jussi Paavoseppä vielä meritoituu, ja ottaa tulevaisuudessa tärkeän roolin suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikkinainen purjehdus on hyödyllistä. Maalla pitää iloita niiden puolesta jotka pärjäävät merellä ilman pienintäkään katkeruuden häivää.