Hyppeliherra

 

01.10.2023        41

Hyppeliherra

Nykyään et Wikipediasta löydy mitään jos haluehdoiksi laittaa sanan ”hyppeliherra.” Ei tietenkään koska tyhjensin Uuden Suomen blogini maaliskuulla 2014. Mutta nyt löytyy!

Tämä kirjoitus on julkaistu 14.12.2010. kirjoituksesta löytyy kaksi henkilöä jotka kiinnostavat kun lähestymme vuoden 2024 presidentivaaleja.

Siis  HYPPELIHERRA! Hyppeliherrahan  on  sama  asia  kuin  ”hyppivä  herra.”  Mutta  miksi  tietyt  herrat  hyppivät  ja  millaisia  ovat  hyppivät  herrat.  Kaikki  herrat  eivät  nimittäin  hypi,  mutta  kaikki  hyppeliherrat  ovat  herroja.  Hyppeliherraan  liittyy  kieltämättä  jotain  herraskaista  ja  hienostelevaa.  Tätä  käsitettä  ei  suoranaisesti  pidä  sotkea  englantilaiseen  joululauluun  ”The  twelve  days  of  Christmas”  vaikkakin  joitain  mielleyhtymiä  siihenkin  suuntaan  voi  syntyä.  Tuossa  laulussahan  puhutaan  kymmenestä  hyppivästä  herrasta.

Hyppeliherra  on  Suomen  oloissa  ollut  lähinnä  suomenruotsalainen  hieno  herra,  pääasiassa  kuivakka,  iloinen,  hymyilevä  ja  ihan  hyväntahtoinen  mies.  Hyppeliherran  imagoon  liittyy  tietyllä  tavalla  brittiläis-tyyppinen  pukeutuminen  pystyraidallisine  housuineen.  Päässä  hyppeliherralla  on  yleensä  ollut  silinterihattu.  Tänäkin  päivänä  on  vaikea  löytää  suomensuomalaisista  poliitikoista  puhdasveristä  hyppeliherratyyppiä  mutta  erkoopeessä  niitä  on  aina  ollut  ja  nykyään  Stubbarin  myötä  myös  Sekoomuksessa.  Nykyinen  kulttuuri,-  ja  urheiluministeri  Stefan  Wallin  on  periaatteessa  aito  hyppeli-herra  vaikka  ei  taipumustaan  läheskään  täysin  ilmennä. 

Kepuumuksen  riveistä  lähinä  hyppeli-herraa,  yllätys-yllätys,  on  Mauri  Pekkarinen.  Virhereiden  Pekka  Haavisto  on  jonkilainen  hybridi,  joka  aina  välillä  näyttää  hyppeli-herralta,  mutta  tietty  kuivakkuus  häneltä  kuitenkin  puuttuu.  Jos  joku  pitäisi  sitten  nostaa  aivan  protoptyypiksi,  niin  sellainen  olisi  kaikin  puolin  Asko  Sarkola.  Hän  ei  tosin  ole  mikään  oikea  hyppeliherra,  mutta  jos  hän  näyttelisi  hyppeliherraa  niin  hän  loisi  tälle  tyypille  ikuisesti  pätevän  luokituksen. Tuntuu välillä että mies piilottelee ominaisuuksiaan.

Sarkola on  hieno  näyttelijä  ja  teatterimies  jolla  on  silmää  naiskauneudellekin.  Mutta  kun tässä  tarkemmin  miettii  niin  kyllähän  uusi EU-presidentti  on  aivan  täydellinen  hyppeliherra  aivan  viimeistä  piirtoa  ja  manööveriä  myöten.  Hyppeliherraan  liittyy  siis  mielikuva  vallasta,  ja  ehkä  tietysti myös  jotain  pientä  vallattomuuttakin.  Kieltämättä  hyppeliherra-nimitys  on  hieman  leimaava  ja  jopa  pilkallinen.  Tietyllä  tavalla  hyppeliherra  ja  hölmöläinen  ovat  synonyymejä.  Hyppeliheralla  on  liioiteltu  käsitys  itsestään  ja  monesti  hänellä  ei  ole  aitoa  kykyä  itsekritiikkiin.  Tietyllä  tavalla  hyppeliherra  on hype. 

Koska  hyppeliherrat  ovat  kuin  luotuja  protokollisteja  ja  heille  on  luontaisesti  jopa  ominaista  hyvin  kuivakka  asiallisuus  niin  heitä  löytää  useimmiten  ja  suorastaan  takuuvarmasti  eri  maiden  ulkoasianhallinon  piiristä.  Toisaalta  esim.  Jenkkilän  nykyistä  Suomen  suurlähettilästä  Bruce  Oreckia  ei  hyvälläkään  tahdollakaan  voi  sanoa  perinteiseksi  hyppeliherraksi  vaikka  reippautta  ja  hurttiutta  miehessä  on  vaikka  muille  jakaa.  Tai  sitten  hän  on  ihan  aito  hyppeliherra  ja  hänen  roteva   ja  perinteiseen  hyppeliherra-luokitukseen  sinänsä  sopimaton  fyysinen  olemus  vain  vahvistaa  poikkeuksena  säännön.  Oreckin  esimies  eli  suuri  afro-amerikkalainen  päällikkkö  eli  ite  Obama  täyttää  hyppeliherran  kriteerit  kirkkaasti.  Hyppeliherroilla  on  usein  hyvin  elitistisiä  harastuksia  ja  Oreck  ei  ekologisuudessaan  myöskään  sovi  hyppeliherraksi,  ei sitten  millään. Mutta esimerkiksi meidän taannoinen kansan-shamaanimme Urho Kekkonen ei millään muotoa ollut hyppeliherra, vaikka hänellä oli SM-kultaa jalon yleisurheilun lajeissa korkeushyppy ja kolmiloikka.

Mutta  meidän  oma  Stubbarimme  on  aivan puhdasverinen hyppeliherra  ja  mies  varmasti  vain  paranee  vuosien  mittaan.  Stubbarin  kohtalona  onkin  antaa  kasvot  nykyaikaiselle  ja  hyvin  kansainväliselle  suomalaiselle  hyppeliherralle.  Ehkä  Stubbari  ei  edusta  suomalaisuutta  siinä  mielessä  kuin  moni  haluaisi  mutta  kun  hänen  työtään  tarkastellaan  tästä  hyppeliherranäkökulmasta  niin  meillä  on  aihetta  ylpeyteen.  Parempaa  miestä  emme  saisi  jalkeille  tässä  mielessä  tuohon  vaativaan  kerhoon  eli  EU:n  ulkoministerien  joukkoon (Lue lady Aston-martin ja kaksikymmentä hyppeliherraa.).

Tämä  riittäköön  näin  alustavaksi  selvitykseksi.  Tehkäämme  lisätutkimuksia  ja  ne  lukijat  jotka  asuvat  Helsingissä  tarkkailkoot  kanssaihmisiä  kaduilla,  busseissa  ja  muissa  joukkoliikenteen  välineissä.  Että  eikun  vain  bongailemaan  niitä  hyppeliherroja.  Helsingissä  niitä  on  valtakuntamme  oloissa  eniten. Saattaapa olla että joku en eksynyt Kemin korkeudellekin.