Pyllillä Berliiniin. Melkoiset munkit.

03.10.2023       43

Pyllillä Berliiniin. Melkoiset munkit.

Aivan aluksi pirtää sanoa että tämä juttu ilmestyi aikoinaan nimellä ”Jenkkilä on pyllimaa — Ilman jenkkien apua ei Puna-armeija olisi päässyt Berliiniin.” Päivämäärä oli 04.07.2011 ja alustana Uuden Suomen Puheenvuoro. Nyt kun käynnistelen, niin onhan vasta neljäskymmeneskolmas perättäinen julkaisupäivä, kirjoittamista voi editoida vanhaa kirjallista jäämistöä hyvällä omallatunnolla. Nämä ovat muistutuksia myös itselle. Mutta eipä tuosta seuraavasta paljoa tarvinnut jättää pois. Nämä sota-asiat vain vähän pyörivät mielessä sattuneista syistä. 

Jenkkilä on pyllimaa — Ilman jenkkien apua ei Puna-armeija olisi päässyt Berliiniin.

Mennään aivan aluksi perusteisiin elikkä pylliin. Pylli on kapasiteetin yläkäsite. Eli jos vaikka minulla on pylliä niin se tarkoittaa sitä että, minulla on jotain tarpeeksi tai että minulla on potentiaalia eli kykyä johonkin. Itseasiassa alamerkityksiä pyllille on useita. Otetaanpas joitakin hyviä esimerkkejä. Kun mennään pankkiautomaatille ja sanotaa että otetaan pylliä seinästä niin se tarkoittaa sitä, että nostetaan rahaa tililtä. Pylli on siis ensinnäkin rahnakkaa. Sama pätee johonkin myös johonkin kansantalouteen kuten jenkkeihin tai japseihin. Kun sanotaan että japseilla on pylliä tosi paljon niin se tarkoittaa, että niillä on vahva talous. Niillä on kuule rahnakkaa niin paljon, että ne voivat sijoittaa sitä jopa ulkomaille. Ja paljonhan ne sitä sijoittavatkin. Itseasiassa ne omistavat kohta puolet maapallosta eikä Kiinakaan ole mikään pikkutekijä. Tai ainakin melkein. Varsinaisia pyllimaakkareita! Mutta Jenkkilä on edelleenkin pyllimaa jos tulee tositilanne. 

Pylli on myös fyysistä voimaa. Jos on papua puserossa, elikkä habaa, niin voi hyvinkin sanoa, että on pylliä. Tässä suhteessa pyllin merkitys on siis puhtaasti voimatekninen ilmaisu. Pylli on myös sopiva ilmaisu puhuttaessa sotilasmahdista. “Jenkeillä on pylliä niin pirusti”. Elikkä se tarkoittaa sitten sitä, että niille ei kaikkien kannata alkaa ryppyilemään. Eräs japsisoturi, joka piileskeli eräällä saarella melkein kaksikymmentä-viisi vuotta Japanin antautumisen jälkeen ertoi kirjassaan, että hän tajusi amerikkalais-ten ylivoiman sitten kun hän huomasi jenkkisotilaiden syövän purukumia. No, ei se purukumi pelkästään mutta kun se oli tinapaperiin pakattu. Siitä se tajusi sen kenellä on pylliä. Kansakunta, jolla on niin paljon pylliä, että sillä on varaa pakata purukumi sota-aikana tinapaperiin ei voi sitä rähinää hävitä. Ei se kyllä sanaa pylli käyttänyt, mutta jos japaninkielessä olisi ollut vastaava ilmaisu niin kyllä luutnantti Hiroo Onoda olisi sitä taatusti käyttänyt.

Mennäänpäs sitten kolmanteen alamerkitykseen. Pylli on myöskin äly, taikka sanotaanko mielellinen kapasiteetti. Einsteinilla oli pylliä, tosi paljon. Kuten jo arvaatkin, niin se tarkoittaa sitä, että hän oli älykäs mies. Pylli kaikessa yksinkertaisuudessaan on monikäyttöinen yleissana, jonka soisi vakiinnuttavan vielä asemansa suomen kielessä

Kokoavaksi loppukommentiksi on vielä todettava: konkreetista, todellista makkaraa tarkoittavasta sanasta on tullut varsin abstrakti, näkymättömiä, vain niiden vaikutuksista ja ilmenemisistä käsin todennetavissa oleva käsite. Ennen pylli tarkoitti makkarankaltaista pötkylää, yksiselitteistä makkaraa. Nyt se on epämääräinen ja monimerkityksellinen sana, jota voidaan käyttää useassa eri merkityksessä. Se ei enää todellakaan tarkoita jotain yksiselitteistä pötköä, joka noin vain syödään pois vaan se on jotain paljon ilmavampaa. Ja luonnollisesti makkaraa voi edelleenkin sanoa hyvällä omallatunnolla pylliksi.”

Lopuksi korutonta kertomaa:

Lokakuun 1941 ja elokuun 1945 välisenä aikana USA toimitti Neuvostoliittoon muun muassa seuraavat sotatarvikkeet:

— 375 833 kuorma-autoa
— 51 503 jeeppiä
— 35 170 moottoripyörää
–  8 075 traktoria,
— 7 053 hyökkäysvaunua
–  14 795 lentokonetta
– 1 900 höyryveturia
— 66 dieselveturia
— 9 920 tavaravaunua
— 1 000 kaatovaunua,
— 120 tankinkuljetusvaunua ym.

— 4 478 116 tonnia ruokatarvikkeita
– 20 000 000 paria nahkasaappaita
– 2 670 371 tonnia öljytuotteita (mm. noin 7 milj. tynnyriä bensiiniä, 70 okt. ja 100 okt.)
– 185 000 kenttäpuhelinta, 670 000 mailia kaapelia ym.

Terästä toimitettiin 2,3, miljoonaa tonnia. Se mahdollisti ainakin 40 000:n T-34 tankin valmistamiseen. Nl:n saama 230 000 tonnia alumiinia tyydytti koko sen lentokoneteollisuuden kahden vuoden tarpeen.

Prosenteissa Jenkkilän apu Neuvostoliitolle oli seuraava:

– noin 95% sotilasjalkineista
– noin 80 % säilykkeistä,
 – 92 % uusista vetureista,
 – 30 % taistelulentokoneista,
 – 57 % lentokonepolttoaineesta,
 – 53 % räjähteistä,
 – 74 % kuorma-autoista,
 – yli 60 % autojen polttoaineista,
 – 74 % raskaista autonrenkaista,
 – 88 % radiolaitteista,
 – 53 % kuparista, 56 % alumiinista,
–  24 % panssariajoneuvoista

Että sellaisia pyllimaakareita...