Satraappi

18.11.2023        89

Satraappi

Joskus nuorempana tuli harrastettua politiikkaa ja tuli oltua jopa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Kaikenlaisia kirjoituksia tuli laadittua, niin myös tällainen. Suomen keskustasta oli hauska veistellä juttuja.

Satraappi

Etymologiselta  alkuperältään  sana  satraappi  juontaa  Persian  antiikinaikaisen  imperiumin  maakuntahallitsijasta,  suurkuninkaan  käskyläisestä  jonka  tehtävä  oli  maakuntahallinnon  järjestäminen,  verojen  kantaminen  ja  sotaväen  organisoiminen  ja  kerääminen.  Satraappi  oli  itesessään  mahtimies  ja  hän  sai  palkkanaan  osan  verotuloista.  Alkuperäiseltä  merkitykseltään  sana  jää  paljolti  hämärään  ja  se  aukenee  vain  historiasta  kiinnostuneelle.  Sana  herättää  kuitenkin  paljon  mielleyhtymiä  ja  sana-asultaan  se  on  varsin  hauska.

Ensimmäisenä  tulee  mieleen,  jos  sanaa  tarkastellaan  pelkästään  sen  äänneasun  perusteella,  vaikkapa  joku  vanha  ja  jo  käytöstä  poistunut  maatalous-käyttöesine.  Kyseessä  on  ilman  muuta  antiikkinen  agraari-tarvekalu  tai  väline.  Ensimmäisenä  ei  tule  mieleen  paimenpojan  työväline,  perinteien  paimensoitin  kuten  vaikkapa  liru  tai  mänkkeri,  mutta  hämmenyskeppi  kylläkin,  jollekin  voi  tulla  myös mielikuva  ns.  kylvökepistä.  Se  voisi  aivan  hyvin  olla  myös  vaikka  maidon  juoksutuksessa  käytetty  apuväline  tai  jotain  muuta  sellaista.  Sana  istuisi  siten  samaan  katergoriaan  kuin  separaattori  tai  makolotti.  Niin,  separaattori,  makolotti  ja  satraappi.  Kyllähän  se  menisi  aivan  täydestä  nykypolville.  Makolotti  on  muuten  maidon  juoksutuksessa  käytetty  väline.  Se  on  hiukkasen  hapantunut  sonninsouro

Kun  sanaa  satraappi  käytetään  Kansallisen  Kepuumuksen  alemmista  pomoista  niin  silloin  sana  istuu  oikein  hyvin  yhteyteensä.  Ja  silloin  siitä  voidaan  johtaa  myös  pieni  sanue.  Satraappi,  satrapismi,  satrapoida,  satraappimainen,  satrapoida,  satrapiaatti…  Perussuomalaisten  puheenjohtaja  Timo  Soini  käytti  sanaa  Seinäjoen  puoluekokouksessa  16.05.2009  poliittisessa  puheessaan  viitaten  juuri  Kansalllisen  Kepuumuksen  joukkoihin  ja  niiden  johtajiin.  Ja  jos  ollaan  rehellisiä  niin  ei  sitä  juuri  muihin  voida  yhdistääkään.  Sana  on  siis  todella  käyttökelpoinen  eikä  sen  kaikkia  käyttömahdollisuuksia  poliittisessa  kielenkäytössämme  ole  edes  oivallettu.  Jos  sana  satraappi  ja  sen  päämerkitys  uudessa  käyttöyhteydessään  suomen  kielellä  pitäisi  ilmaista  tiiviisti  niin  se  olisi  lähinnä  seuraava:

“Satraappi.  Puoluesatraapit  ovat  Kansallisen  Kepuumuksen  piirissä  tunnettuja  puoluevirkailijoita,  piirien  puheenjohtajia  ja  piirisihteereitä ja  paikallisosastojen  johtajia,  jotka  ovat  vastuussa  toiminnastaan  puheenjohtajalle  ja  puoluesihteerille.  Satraappi  vastaa  puolueen  piirijärjestön  ja  paikallisosastojen  toiminnasta,  varojen  keräämisestä,  puoluekoneen  toiminnasta,  jäsenhankinnasta  tupailtojen  järjestä-misestä,  erinäisestä  junttaustoiminnasta  ja  maataouselinkeinon  harjoittajien  ja  heidän  lähisukulaistensa  yleisestä  kytkemisestä  Kansallisen  Kepuumuksen  toimintaan.  Kepuumuksen  satraappijärjestelmän  loi  aikoinaan  Arvo  Korsimo  (Korvo  Arsimo) ja  sen  viimeisteli  Jarmo  Korhonen  (Kormo  Jarhonen).”

Tultaessa  kolmanen  vuosituhannen  ensimäisen  vuosisadan  ensimäisen  vuosikymmenen  loppua  kohden  on  Kansallisen  Kepuumuksen  satraappijärjestelmä  joutumassa  suuriin  vaikeuksiin.  Organisaatio  on  kyllä  kattava  mutta  äänestäjäkunta  on  karkaamassa  reservaatin  ulkopuolelle  kasvavin  joukoin.  Samalla  satraappi-järjestelmä  joutuu  varmasti  kasvavan  kritiikin  kohteeksi.