Kekkonen

20.11.2023        91

Kekkonen

Kun kerran lähdettiin puhumaan satraapeista vanhan INDYPEEDIA-artikkelin muodossa niin sitten kaivetaan toinenkin sellainen esiin ja katsotaan miten ajan hammas, 13 vuotta, on sitä syönyt. Ensin vanha teksti ja sitten kommentti:

Urho Kaleva Kekkonen jää historiaan suomalaisena poliitikkona ja monipuolisuusmiehenä. Hän oli lahjakas yleisurheilija ja pitkäaikaisin Suomen tasavallan presidentti. Hänen poliittisesta vaikutuksestaan ja perinnöstään kiistellään jatkuvasti.

Kekkosen syntyjuuret ovat Savossa ja ilmeisesti Itäsuomalaisuus on mennyt geeneihin saakka koska miehen mieliruokaa oli ruisleipä ja savukala; ruoka-aineet joita UKK söi joka päivä jos se vain oli mahdollista. Savolaisuudestaan Kekkonen ei juuri pitänyt kovaa meteliä eikä liioin uskonnollisesta taustastaan. Kekkosen isä oli sittemmin SRK-laestadiolaisuudeksi muodostuvan liikkeen piirissä, ja itse UKK:n suhteet vanhoillislastadiolaisuuten olivat hyvin lämpimät. Kekkosen isä oli jo pienoinen piällysmies ja pojasta tuli savolaisten kaskiviljelijöiden suurin ja kunniakkain jälkeläinen, kaikkien aikojen suurin savolainen.

Kekkosen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen toimintaa luonnehtii monipuolinen osallistuminen eri asioihin ja menestyminen opinnoissa. Kekkonen oli kaikki aikakaudet huomioon ottaen errittäin lahjakas yleisurheilija ja hänestä olisi voinut kehittyä olympialaisissa pistesijoja tavoitteleva kymmenottelija. Keskittyessään vuosina 1922-1928 pelkästään urheiluun kuten aikalaisensa Paavo Nurmi oli mies voinut saavuttaa seuraavan sarjan (Suluissa oleva tulos on nykyajan standardien mukainen koska nykyinen valmennustieto on kehittyneempää ja joidenkin lajien tekniikka ja välineistö on muuttunut ja pitää ottaa myöskin huomioon uudet ratapinnoitteet) : 100 m 11.2 (10.80) – pituushyppy 680 (730) – kuulantyöntö 12,80 (13,50) – korkeushyppy 185 (205)– 400 metriä 54,0 (52,30) – 110 metrin aidat 16,0 (14,80)– kiekonheitto – 42.00 (44,00) – seiväshyppy 320 (440) – keihäänheitto 50.00 (56,00) – 1500 metriä 5.15. (5.00)

Kekkonen oli nuoren Suomen tasavallan nousevia suuruuksia. Hän valmistui lakimieheksi ja väitteli lakitieteen tohtoriksi aikana jolloin tohtorinarvo oli vielä suurehko harvinaisuus. Urheilujohtajakin Kekkosesta tuli ja hän oli vuoden 1932 kesäkisajoukkueemme johtaja Los Angelesin X olympiadin kisoissa.

1930-luku nosti Kekkosen ensimmäistä kertaa ministeriksi mutta toisen maailmansodan aikana hän oli suhteellisen vähäpätöisissä tehvävissä. Mies oli etsinyt linjaansa koko vuosikymmenen ja vasta sodan päättymisen jälkeen hän löytää varsinaisen linjansa joka on Neuvostoliitto-myönteinen. Ajatellaanpa tilannetta jossa Kekkosella olisi ollut ns. vaativimpia tehtäviä sotavuosina niin olisi olut ihan mahdolista, että hän olisi ollut sotasyyllisten joukossa ja silloin hän tuskin olisi noussut tasvallan presidentiksi vuonna 1956 ja tuskin hänestä oli tullut edes johtavaa keskusta-poliitikkoa.

Tultaessa 1950-luvun alkuun tulee hänestä vähitellen J.K.Paasikiven perintöprinssi ja vuoden vaaleissa UKK valitaan tasavallan presidentiksi. Kekkos-vastainen kampanja oli ollut vahva ja maakunnissa levitettiin hurjia juttuja kekkosen viinankäytöstä ja naisseikkailuista. Väitettiinpä hänen ottaneen peräti erään naisen Vanhalla Ylioppilastalolla flyygelin päällä.

Kekkonen vakiinnutti asemansa 1960-luvulla mutta oppositio oli yllättävän vahva. Kun hänet valittiin kolmannen kerran presidentiksi vuonna 1968 niin hän sai vain 201 valitsijamiestä Virkkusen ja Vennamon saadessa yhteensä 99 valitsijamiestä. Kekkosta syytettiin ja edelleen syytetään siitä että hän käytti häikäilemättömästi idänsuhteitaan sisäpolitiikkansa käsikassarana. Merkillinen episodi tasavaltakuntamme historiassa oli ns. poikkeuslaki jolla Kekkosen kolmatta presidenttikautta pidennettiin neljällä vuodella vuonna 1973. Tapahtumien tulkinnasta ei vallitse yksimielisyyttä ja saamme odottaa uusia historiantutkija-sukupolvia, ja aikaa jolloin kaikki arkistot ovat kaikille aidosti avoimia.

Kekkosta voidaan luonnehtia rauhanpoliitikoksi olivat hänen motiivinsa sitten mitkä tahasa, ylevän roomalaisen cincinnatiusmaiset tai sitten naristisen itserakkaat, joissa hän näkee elinaikanaan itsensä setelinkuvassa ja postimerkissä, seikka joka on tulkittava aina ja missä tahansa siten että kyseisestä hemkilöstä on tullut puolijumala. Kekkosen jo 1960-luvun alussa tekemä aloite Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta sai täyttymyksensä vuonna 1975 ja Kekkosen toiminnan kauaskantoisuutta on vähätelty arvioidessa maailmanpolitikan kehitystä 1980-luvulla. Mutta pelkästään ETYK nosti Kekkosen suurten valtiomiesten sarjaan mitkä mittapuut tahansa huomioiden.

Kekkosen elämän viiemeisen kymmenen vuoden aikana häntä varjosti mitä ilmeisimmin vakava ja kehittyvä sairaus, jonka luonne pidettiin salassa ja josta ei vieläkään ole kerrottu avoimesti. Tosiasia on kuitenkin se, että viimeisinä presidentiuminsa vuosina hän oli vanhus jota nuoremmat poliitkot käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen.

Kekkonen herättää paljon kysymyksiä joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Pelkästään Kekkosen persoona on monumentaalinen ja toisaalta etäinen. Kekkosen ruumissaarnassa silloinen arkkipiispa John Vikström luo hänestä kuvan kansansa parista pois hiihtävänä shamaanina. Kekkonen oli eräänlainen eräpäällikkö ja ehkä johtaja jonka suomalaiset olivat ansainneet. Kekkosen shamaaniluonne tulee esiin siinä kun ajatellaan että hän oli mies joka hallitsi ihmisille vieraan supranormaalin, joka tässä tapauksessa oli arvaamaton ja oikullinen Neuvostoliitto/Venäjä.

Nyt, tätä kirjoitettaessa tulee kohta kuluneeksi 30 vuotta siitä kun UKK luopui tehtävästään ja käytännössä kolmasosa suomalaisista on syntynyt Kekkosen ajan jälkeen. Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset-äänestyksessä Urho Kekkonen sijoittui kolmanneksi 57456 äänellä edellään vain Mannerheim ja Risto Ryti. Mitä pitemmälle Kekkosen ajasta etenemme niin sitä paremmin voimme ottaa asiaan etäisyyttä ja varmaa on, että jokainen suomalainen polittikko joka haluaa tulla otetuksi vakavasti joutuu luomaan jäsennetyn käsityksen hänestä, hänen merkityksestään ja jälkimaineesta.

Kommentti vanhaan kirjoitukseen 20.11.2023:

Kekkosen lahjakkuus yleisurheilijana hämmästyttää. Aikaamme tempaistuna ja radalle ja kentälle usutettunta hän latoisi helposti pöytään 7500 pistettä nykytaulukon mukaan. Miehen tulospotentiaali kolmen vuoden tehovalmennuksen jälkeen olisi noin 8200 pistettä. Ehkä enemmänkin ja kaikki vain mahdollista nykyaikaisen seipään, uuden korkeushyppytekniikan, urheilutossujen ja pintapuolisenkin valmennuksen jälkeen vuoden varoitusajalla. Mitä tulee pelkästään lahjakkuuteen liikkuu Kekkonen samalla tasolla kuin kaksinkertainen kymmenottelun olympiahopeamitalisti Akilles Järvinen. Tämä ei kyllä onnistuisi  Jussi Halla-aholta.