Retro. Tamara Forssman

28.11.2023        99

Retro. Tamara Forssman

Siitä on jo kauan kun kirjoitin tällaisenkin jutun. Nyt julkaisen sen jotta voin käyttää sitä viitetektinä erääseen toiseen juttuun. Siis kerran Uuden Suomen Puheenvuorossa kauan sitten.

——————————————

Pelastaako Tamara Forssman demarit - Uutta Forssaa ei tarvitakkaan!?

28.9.2010 06:23 

Näinä aikoina voisi herättää kysymyksen siitä olisiko Sosialidemokraattisen liikkeen syytä pitää uusi poerustava puoluekokous josta voisi käyttää vaikka nimeä FORSSA II. Kokous tosin lähtisi liikkeelle aivan uusista lähtökohdista. Ehkä Facebookkiin on perustettava tukiryhmä "Patista demarit uuteen Forssan puoluekokoukseen!" En olisi itse vielä, aivan vielä, näin rajun toimenpiten kannalla. Lähtisin liikkeelle skouttauksesta eil kykyjenetsinnästä.

Jutta Urpilaisesta ei ole pelastamaan demareita, mutta paluuta menneeseenkään ei ole. Se on naisen paikka sillä naispuheenjohtajuus on ainoa keino erottua edukseen. Ja kun tosiasia on että miestä ei puolueesta löydy tekemälläkään niin se on sitten oltava nainen kun nainen on kerran puheenjohtajaksi valittu. Mutta millainen nainen? Hovimimmi Maria Guzenina-Richardsson ei käy kuvioon koska hän on yksinkertaisesti liian kepoinen tyyppi ja jollain tapaa, hyvästä yrityksestä huolimatta myös liian sweetheart, vaikka hyvä kullannuppu ja hempukka onkin.

Tarvittaisiin karski ja tarvittaessa jopa herkkäkin demarinainen, tosidemarinainen. Tarvittaisiin sellainen nainen jonka nimen kuuleminen saisi vellit housuihin maratonjuoksussa karaistuneilla Suomen Sekoomuksen pojillakin. Tällaisen naisen nimi on, ei enempää eikä vähempää, kuin pelkästään Tamara Forssman, vahva demarinainen ja tosi-demari, Tosivahva Demarinainen Tamara.

Jo pelkkä nimi herättäisi kauhua ja kunnioitusta. Ajatellaanpas nyt: Tamara! Sehän tuo ensinnäkin mieleen verevän kantakirja-neuvostonaisen. Nimi Tamara luo turvallisia vibroja ja se herättää aitoa luottamusta. Mieleen tulee neuvostotyön sankari, kolhoosin parhaasta lypsäjästä aina räjähtävää voimaa ja tekniikkaa julki-ilmingivaan olympiatason kiekonheittäjään. Kolhoosin paras lypsäjä olikin muuten vallan ihmeellinen naenen (Lue todellakin naenen, kyseessä ei ole painovirhe). Kolhoosin parhaalle lypsäjälle saattoi laittaa naisten kilon painoisen kiekon käteen ja sanoa että heitähän tuohon suuntaan niin paikka olympiajoukkueessa on sinun. Samoin sellaisen naisen saattoi laittaa huoleti ylintä päätäntävaltaa Neuvostoliitossa käyttävän Korkeimman Neuvoston kokoukseen, KANSAINVÄLINEN onnistui sointuvasti laulettua ja tietenkin tällainen nainen pystyi vallan räjähtäviin aplodeerauksiin.

Entäpäs sitten sukunimi Forssman. Sehän tuo mieleen todella paljon, ja jälleen pelkästään positiivista ja ah niin voimallista! Ensiksikin Forssman kiirii voimasta joka ilmaantuu voimakkaan demarinaisen hahmossa. Toiseksi nimi Forssman tuo mieleen demarien suuren alkuräjähdyksen eli Forssan Puoluekokouksen vuonna 1903. Tosin tästä poliitisesta Big-Bangistä on jäljellä enää vain pientä taustahälyä aivan kirjaimellisesti ja konkreettisestiki ottaen. Mutta vahvan demarinaisen nimessä viittaus puolueen perustamiskokoukseen olisi todella rauhoittavaa ja luottamusta lisäävä tekijä. Kolmanneksi sukunimi Forssman loisi kontrastia etunimeen ja se täydentäisi yhdistelmän. Vai mitä mieltä olette vaikka seuraavista yhdistelmistä: Tamara Virtanen, Tamara Heinonen, Tamara Kettunen tai vaikkapa Tamara Koskinen. Ei todellakaan mikään neljästä edellisestä: hänen on oltava Tamara Forssman, ei enempää eikä vähempää.

Mutta millainen nainen tämä Tamara Forssman sitten olisi? Hän jyrisisi eduskunnan suuressa salissa, pistäisi Jyrki-Boyta kuonoon eduskunnan kyselytunnilla pienemmistä tekijöistä nyt puhumattakaan. Mari Kiviniemikin katsoisi tuota ilmestystä ylöspäin ja kunnioittavasti! Näennäisen vulgääristä habituksesta huolimatta hänellä olisi varsin vankka yleistietämys, pirullisen hyvä retoriikka ja kova elämänkokemus. Kirosanojakaan hän ei kaihtaisi. Hän pukeutuisi tahallisen epämuodikkaasti, mutta hänessä ei olisi hitustakaan hommsuissuutta vaikka hän olisi jo hieman varttuneempi nainen. Häen yksinkertainen vaatepartensa olisi aina puhdas ja kaulukset tärkätty.

Eduskunnassa hänellä olisi aina mukana omat eväät kun hän käy eduskunnan kahvioon. Hän nauttisi vanhaa kunnon duunarievästä, makkaravoileipää ja pullomaitoa. Tilipäivän jälkeisenä viikkona hänen nähtäisiin mutustelevan myös aitoa tamperelaista mustaa makkaraa. Iltaisin hän polttelisi aina yhden puolicorona-sikarin. Hän herättäisi paljon tunteita ja eikä hän jäisi vaille myöskään intohimoisia rakastajia, ei peräti poliittisiakaan rakastajiakaan. Saattaisipa itse Jyrki-Boykin yöllä painajaiseen herättyään ajatella miten turvallista olisi olla vahvan demarinaisen, Tamara Forssmanin hellänturvallisessa kainalossa…  Demareiden nykyinen puoluesihteeri taas lähtisi suorastaan vapaaehtoiseen maanpakoon.