Porinaa poroista

11.09.2023        21

Poronaa poroista

Antero Järvinen, Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman entinen johtaja asuu nykyään Espoossa ja on eläkkeellä. Hänen mielipidekirjoituksensa Helsingin Sanomien yleisönosastossa on tiivis ja suorastaan mestarillinen tiivistelmä asiasta josta on vaiettu pitkään. Omalla tavallaan se on kokeneen biologin hätähuuto. Syksy näyttää miten keskustelu jatkuu. Kuvakaappaus jutusta on otsikkokuvassa.

Järvinen viittaa Helsingin Sanomissa 02.09.olleeseen artikkeliin jossa puhuttiin jäkälän tuhosta poronhoitoalueella. Sekin oli hyvä kirjoitus vaikkakin kirjoitettu sekä käsijarru että sordiino päällä. Asiaan liittyy kiinteästi saamelaiskysymys. Tarvittaisiin varmasti eräänlainen totuuskomissio selvittämään asiaa mutta sellaista tuskin näemme. Viimeisenä kärsii luonto. 

Olen tässä kysymyksessä itsekin ollut liikkeellä. 18.12.2013 kirjoitin Uuden Suomeen Puheenvuoroon viljalti kommentoidun kirjoituksen ”Totuus suomalaisesta poronhoidosta.” Ajan hammas on hieman syönyt juttua mutta laitetaan se tähän nyt. Olihan siinä moni sekarvinnonsyöjä ihmeissään. Kaikki ennen aikaa jolloin keräilijä-metsästäjään liittyvä romantiikka nousui suuressa määrin puheenaiheeksi.  Kas tässähän se:

”Pääväitteeni on siinä, että Suomessa harjoitettu poronhoito on Euroopan eniten ekosysteemiä rasittava, kuormittava ja lopulta tuhoava elinkeino. Ne porot joita Suomessa herkkuna syödään ovat pohjois-norjalaisista ja pohjois-ruotsalaisista vetoporokannoista villiintyneiden laumojen jälkeläisiä. Tunturipeura oli alkuperäinen laji joka Suomessa syötiin lähinnä sukupuuttoon. Jos meillä vielä oli tunturipeuroja, niin paliskuntien alueen luonnonmukainen peurakanta olisi maksimissaan noin 30 000 yksilöä jos ihminen ei asuisi Oulun yläpuolella. 

Poronhoitoalueella on pidetty yllä kymmenkertaista määrää poroja laidunten luonnonmukaiseen kantokykyyn nähden viimeisten 40 vuoden aikana. Lisäksi olen aina epäillyt sitä, että onko poroelon määrä todellisuudessa se mitä on ilmoitettu! 

Nyt on kuitenkin paikat jytystelty ja kaluttu eroosioon asti. Vuonna 1992, Barcelonan olympiakesänä, tein paljon havaintoja vaellellessani Ylä-Inarissa.  Tunturi-maasto oli jo silloin pahasti eroosion runtelema. Olin tehnyt jo lukiolaisena, vuosina 1978-1981 “laskelmia” siitä, että tämä ei hyvin pääty. Vuoden 1992 jälkeen ryhdyin valistamaan helsinkiläisiä asiasta. Harva kuitenkin otti asian vakavasti. Tosin vappuna 1994 Vanhan kuppilassa itse Pertti Virtanen kuunteli noin 20-minuuttia kestäneen “esitelmäni” minua keskeyttämättä. Virtanen vaikutti järkyttyneeltä, ja lupasi edistää tuona päivänä ideoimaani “perinne-poromiehen ideaa." Tosin en ole tuon jälkeen kuullut Virtaselta kannanottoa asiasta. 

Ja mitäpäs tässä sitten pitäisi tehdä? Poronhoito on elinkeino ja tietysti kun tällaisia kirjoitellaan herää moniakin kysymyksiä. Asiasta täytyy kuitenkin keskustella. Mutta kyllähän asiassa jokin mättää. YLE:n uutisointi oli varsin asiallista, mutta kukapa tänään enää asiaa muistaa. Poronhoito on kuitenkin kallis ja yhteiskunnan varoilla ylläpidetty elinkeino. Puheenaihe voi olla varsin kuuma ja arkaluontoinen koska kyse on myös monen arktisella alueella asuvan alkuperäisasukkaan elinkeino. 

Joskus 2000 luvun alussa mainostettin MäcRonalds-tuotteita sanoin: “Syökää jouluna kanaa.” Mainoksessa oli pari possua epätoivoisena vikisemässä kadunkulmassa. Joku varmaan muistaa asian. Itse sanon kuitenkin tänä jouluna: Syökää mitä tahansa tänä jouluna: kasviksia, juureksia, kalliilla rahalla etelän mailta tuotettuja hetelmiä, possuva, lehemää, eteläisellä hemisfäärillä kasvatettua lammasta, pettuleipää ja koivunvihtasalaattia, ja vaikka dioksiinin kyllästämää silakkata, ette te siihen kuole, tai ihan mitä muuta vaan kunhan ette pistä lähimmäisiänne kylmäksi, mutta miettikää kahdesti syöttekö poronlihaa. Näin voitte antaa viestin jolla on vaikutusta. Kaikkihan puhuu Talvivaarasta, mutta Lapin laitumet on jytystelty pilalle. Tarttis tehä jotakin.”

Tämä pieni aamuhämärässä sepustettu stoori jää keskeneräiseksi ajatukseksi. Se on yksi pieni keskeneräinen reunahuomatus asiaan. Mutta jospa kuunneltaisiin vähän Queenia ja Prophets song.