Eilisen tankan kommentaari
Niin sanottu japanilainen tanka runomitta on loppujen lopuksi varsin oiva keksintö suorastaan yks nerokkaimpia ihmiskunnan kultuurisaavutuksia. Sitä voi käyttää vaikka ei japanilainen olisikaan eikä tekisi. runoja tuo taiteen sääntöjen mukaan.
Joka päivä ei ole tarkoitus eikä jaksa kirjoittaa tätä blogia varten aivan kahden tai jopa kolmen a-nelosen pituista juttua. Nimittäin kirjoitettavaa on muutakin. Perjantai on hyvä päivä kirjoittaa jotain tiivisti ja juuri tähän tuo japanilainen runomitta 5-7-5-7-7 sopii oikein hyvin. Tietysti ajatukset pitää olla hyvin kasassa ja mistä kirjoittaa, siitä pitää olla pään sisällä jo varsin laaja lakin näky.
Tuo mitta 5-7-5-7-7 tarkoittaa siis sitä että joudut ilmaisemaan jonkin asian 31:n tavun puitteissa. Se ei ole kovin montaa sanaa. Siinä myöskin sellainen hyvä pointti että ilmaisusta tulee pakostakin hieman arvoituksellinen. Joku voisi pitää sitä salaperäisenä ilmaisukeinona, mutta käytetään nyt sanoja apokryfinen ,ulkopuolella tai piilossa oleva, tai jopa apokalyptinen. Apokalyptinen joka tarkoittaa verhoten paljastamista. Mutta mikäpä sen hauskempaa. Yleensä tällaisessa, siis jos näin tekee joutuu kyllä sitten jälkeenpäin selvittelemään mistä oli kyse.
Kieltämättä eilinen niin sanottu tanka ”Meillä on syyskuu”on varsin apokryfinen ellei peräti apokalyptinenkin. Apokalypsillahan tässä ei tarkoiteta välttämättä mitään kauhukuvaa eikä synkkiä lopunajan näkyjä käsittävää kuvausta. Tuo käsite on nyt vain lähinnä Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan rasittama. Apokalyptinen näkyhän voi olla vaikka hauska kuvaelma runsauden ajasta tai maailman ajasta jolloin moralistit ovat kokeneet perikadon ja ihmiset voivat olla jälleen luontaisimmassa olotilassaan. He ovat tavallaan rentoja ja leikkisiä lapsukaisia, kuin keräilijä-metsästäjät joilla on aikaa kulttuurille ja muille ihmisyyden perusasioille. He elävät pienissä yhteisöissä ja jakavat vapaa-ajan keskenään ja tuottaen paljon lisäarvoa yhteiseen elämään.
Mutta mitä eilen oli tarkoitus sanoa?
meillä on syyskuu
tasavallan lapsille
taimenen päivä
kahdenkahden koitettua
rypäleiden kimppuun
Tuossa Tankassa viitataan tietystikin syyskuun ensimmäiseen päivään. Toisessa jakeessa jossa puhutaan tasavallan lapsista sillä viitataan ranskaan ja niin sanottuun tasavaltalaiskalenteriin. Ranskan vallankumouksen jälkeen luovuttiin joksikin aikaa perinteisestä kalenterista. Tasavaltalaiset jakoivat vuoden luonnollisestikin edelleen kahteentoista kuukauteen. Ajanlasku alkoi vanhan kalenterin syyskuun 22. päivä siis meidän perinteisen kalenterin mukaan. Silloin alkoi Vendémiaire sadonkorjuu-kuukausi ja se viittasi viininkorjuun aloittamiseen.
Vuoden ensimmäinen päivä oli omistettu rypäleelle. Jos eläisimme tasavaltalais-kalenterin mukaan kalenterin, siis jos se olisi voimassa elettäisiin nyt vuoden loppua. Meidän syyskuun ensimmäiselle päivälle vastine tasavaltalaiskalenterissa, fructidor-kuukauden viidestoista on omistettu taimenelle. Tasavaltalaiskalenterissa kuukaudet oli nimetty uudelleen ja jokaisella päivällä vuodessa oli myöskin uusi nimi, elettiinhän hyödyn ja valistuksen jälkeistä aikaa. Viittaus ”kahdenkahden koitettua rypäleiden kimppuun” tarkoittaa juuri tulevaa tasavaltalaiskalenterin vuoden ensimmäistä päivää joka on siis 22.s syyskuuta. Kaikki on tietenkin viitteellistä ja 22.s oli itse asiassa päivä jolloin Ranska julistautui tasavallaksi.
Kalenteri oli voimassa 24. lokakuuta 1793 - 1.tammikuuta 1806. Pieni jääkausi tai pikku jääkausi oli viileä ajanjakso etenkin Euroopassa noin vuosien 1400–1900 välisenä aikana. Viininkorjuun aika on aikaistunut. Kun tasavaltalaiskalenteria rakennettiin ja se kun se toteutettiin toteutettiin elettiin vielä paljon viileämpää aikaa pieni jääkausi ei ollut vielä päättynyt.
Tasavaltalaiskalenteriin palaamme vielä uudelleen monta monta kertaa. Tasavaltalais-kalenterista voi tulla pieni harrastus, ei jokapäiväinen, mutta joskus huomaa että sen ihmeellisyyksiin upottautuu tuntikausiksi. Tasavaltalaiskalenteri on omalla tavallaan ensyklopedisten kauneinta perintöä ihmiskunnalle.
Tässä jälleen vähän keskeneräisiä ajatuksia on todellakin tarkoitus julkaista joka perjantaina tällainen tiivis japanilaiseen runomittaan pakotettu mietelmä. Koska ne voivat olla apokryfisiäkin tai jopa apokalyptisia niin kai niitä täytyy sitten lauantaina hieman selittää. Lauantaisin ilmestyy todennäköisesti vastaisuudessa sekaporina, niin sanottu sekaporina; monesta asiasta lyhyitä ajatuksen pätkiä. Niissä palataan aina aivan aluksi palataan edellisen päivän eli perjantain niin sanottuun tankaan.
Keskeneräistä jälleen kerran. Mitähän ensyklopedistit olisivat sanoneet tästä laulusta: https://www.youtube.com/watch?v=fCPoKsTJfDs
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti