lauantai 2. maaliskuuta 2024

En attand Saga. Olympiapäiväkirja 2024. vol 2.



02
.03.2024        193
 

En attand Saga. Olympiapäiväkirja 2024. vol 2.


Suomalainen urheilija sai viimeksi kultamitalin kesäkisoissa vuonna 2008 Beijingin kisoissa. Asialla oli haulikkolajien trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela. Talvikisoissa kultamitaleja ovat urheilijamme toki saavuttaneet. Tällä hetkellä ehdottomia voittajasuosikkeja meillä ei ole, mutta yllättäjä voi aina löytyä. 


Aivan tämän blogin julkaisuhistorian alkuvaiheessa arvioitiin Wilma Murron mahdollisuuksia naisten seiväshypyssä. Tällä hetkellä ei näytä oikein hyvältä Juuri Glasgow’n MM-hallien jälkeen. Kaikki tietenkin sen suhteen että puhutaan kultamitalista. Akillesjännevamman paraneminen täydelleen vaatii aikaa ja juuri nyt pitäisi kehittää nopeusominaisuuksia. Murron menestyminen vaatisi jäykempien seipäiden hallintaa ja siihen tarvitaan yksinkertaisesti juoksuvauhtia.  Olympiavoitto vaatisi kymmeneen senttimetrin tulosparannusta ja siihen on vaikea uskoa. Jelena Suuren vuoden 2008 voittotuloksen 505, jälkeen on kultaa voitettu kolmissa viimeisissä kisoissa nousujohteisilla tuloksilla 475 — 485 —490. Vuoden 2023 Budapestin MM-kisoissa voittoon vaadittiin 490.


Toisessa kirjoituksessa käsittelin Martti Puumalaisen mahdollisuuksia judon raskaimmassa sarjassa. Matkaa kisoihin on vielä toki paljoin ja voi kysyä mitä esimerkiksi mitä nyt tapahtuu Japanissa ja Ranskassa. Judosaleilla kuhisee ja yllätysnimi voi tulla Ranskasta. Ranskalainen urheilija pääsee mukaan ilman karsintaa ja ajoissa kisoihin valittu judoka saa keskittyä tulevaan täysin rauhassa.


Galsgow’n kisailut nostivat Saga Vannisen aikuisten ottelijoiden joukossa ehdotto-maan eliittiin vaikka muutama tekijänimi puuttuikin. Vannisella on valtaisa potentiaali nopeaa, tahdonalaista voimantuottoa vaativissa lajeissa. Etua Vanninen saa kilpasisariinsa kuulantyönnössä ja keihäänheitossa. Menestyminen Pariisissa vaatii tasaisen perussarjan ja onnistumisen em. lajeissa. Seuraava sarja toisi 6724 pistettä. Suluissa tämänhetkinen henkilökohtainen ennätys.


100 metrin aidat: 13.24 (13.34)

Korkeushyppy: 179 (180)

Kuulantyöntö: 15.80 (16.12 hallitulos)

200 metriä: 23.90 (24.30)

Pituushyppy: 646 (643)

Keihäänheitto: 51.60 (49.22)

800 metriä: 2.16.00 (2.17.91)


Kaikki lajikohtaiset ennätykset ovat vuodelta 2023 pl. keihäänheitto. Tulos 49.22 on vuoden 2021 nuorten MM-kisoista jotka pidettiin Nairobissa. Aitajuoksussa prosentin parannus olisi noin 13 sadasosaa ennätystuloksesta eli prosentin luokkaa ja samassa mittaluokassa olisi tulosparannus 200 metrin juoksun suhteen. Pitää tietenkin muistaa että yleisurheilun ottelut eivät ole yhteenlaskua ennätyksistä vaan kaiken pohjana on tasainen ja varma onnistuminen kaikissa lajeissa.  Vanninen on kuitenkin nuori urheilija joka matkaa ensimmäisiin kesäkisoihinsa vain 21-vuotiaana. Tuossa iässä kehitytään luontaisesti vuodessa aina noin 1-2 prosentin suuruisin tulosparannuksin. Vannisen olemuksesta näki Glasgow’n mittelöissä sen kuinka tietty varsamaisuus on hävinnyt. Jos kisat pidettäisiinkin kesällä 2025 tavoittelisi Vanninen ilman muuta kirkkainta mitalia. Tulos 6724 voi kuitenkin riittää hopeamitaliin Pariisissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tanka. Kalseat ihmiset

                                                                                                                                            ...