01.04.2024 224
URANTIA-kirjan luku 72. Vol.9 . Muutamia arviointeja — "Epäonnistujille ja syrjääntyneille ei armoa"
Suomessa jonkin verran tunnettuuttta saanut URANTIA-kirja on sinällään varsin erikoisimmaista ihmismielen aikaansaamista luomuksista. Yksi sen tavallaan mielenkiintoisimmista kokonaisuuksista on luku 72. Loppujen lopuksi siinä ei ole niin erikoisia asioita kuin voisi luulla. Siihen peilautuu paljon Yhdysvaltain historiaan liittyviä asioita ja se peilaa hyvin 1930-luvun ajankuvaa. Tässä kirjoistussarjassa julkaisen uudelleen noin 20 vuotta sitten syntyneen arvioni tuosta luvusta. Joillekin URANTIA-kirjan luku 72 on edelleenkin ”kuvaus eksoplaneetasta” johon uskotaan vääjäämättömästi. yhdeksännessä osa-artikkelissa kuvataan sitä miten armottoman kuvauksen sen antaa epäonnistujista ja syrjäytyneistä.
Yhdeksäs alaluku on kieltämättä mielenkiintoinen ja aivan aluksi pitää käsitellä aivan lopussa esitettyä väitettä. Tämä väite on esitetty näin: ” Nämä ihmiset käsittävät, että kun puolet kansasta on ala-arvoisia tai vajavaisia ja näillä on äänioikeus, sellainen kansa on tuhoon tuomittu. He uskovat, että keskinkertaisuuden herruus tietää minkä hyvänsä kansakunnan luhistumista.” Se nyt ainakin on selvää ettei mikään puolue missään päin maailmaa voi ottaa tuollaista väitettä tavoiteohjelmaansa. Mutta jos väite on URANTIA-kirjan kirjoittaneiden amerikkalaisten suusta lausuttu niin se kertoo todella paljon. Sadler ja kumppanit pitivät puolta yhdysvaltojen kansalaisista ala-arvoisina ja vajavaisina. Tällainen syyte on kammottava eikä se ota huomioon sitä miten ihminen on voinut joutua syrjäytyneeseen asemaan jo syntyessään ja sitä miten olosuhteet ovat häntä murjoneet matkan varrella. Sadler oli itse yläluokkainen mies, psykiatri ja pappi joka vielä eli monikerroksista kaksoiselämää.
Tässä alaluvussa puhutaan jälleen vallan kolmijaosta. Toisen alaluvun analyysissä totesimme, että heidän vallan kolmijako on aivan erilainen kuin meidän klassisen käsityksen mukainen vallan kolmijako on. No tällainen sumutus voi todellakin mennä kuin häkä sellaisten henkilöiden päähän jotka kuuluvat kansan kelvottomampaan puoliskoon. Jos korkeimman oikeuden päällikkö on mukana junailemassa poliittisia virkanimityksiä ja nimittämässä jäseniä em. “Kolmanteen huoneeseen”, niin se siitä oikeuden riippumattomuudesta ja vallan kolmijaosta tuolla kuvitteellisella naapuriplaneetallamme.” Meidän käsityksemme mukaan vallan kolmijaon osat ovat aina toisistaan riippumattomia. Kansallissosialismissa kaikki sitä vastoin palvelee puoluetta ja yhteiskuntaa.
Kun yleisen äänioikeuden rakennetta kuvaillaan niin saamme ainakin käsityksen yhdestä asiasta. Tässä valtiossa ei ole puolueita meidän ymmärtämällämme tavalla. Puhutaan kylläkin eri killoista ja siitä että kaikkien pitää kuulua kahteen äänestäjäryhmään. Loppujen lopuksi kuva siitä mitä oikein äänestetään ja miten jää varsin hämäräksi. Vaaleja on ilmeisesti monenlaisia ja niistä tärkeimmät. Tässä vaiheessa kokeneemmankin kirjan lukijan pasmat voivat mennä täysin sekaisin, niinpä tässä vaiheessa onkin syytä silmäillä uudelleen alalukua kaksi joka kertoo poliittisesta järjestelmästä. Pienen syvälukemisen jälkeen kokonaisuus näyttää hieman koomiselta, kun luetaan näitä alalukuja 2 ja 9 rinnakkain. Emme pääse käsitykseen siitä, mitä ylä-, ja alahuone oikein tekevät ja mikä on niiden säädäntävalta, mutta jotain nurinkurista siinä on. No… Tuossa sivilisaatiossa arvostetaan työntekoa yli kaiken joten ylähuoneessa on duunareita ja maajusseja ja alahuoneessa sitä vastoin filosofeja ja vapaiden ammattien harjoittajia. Mutta tapansa kullakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti